 |
| Mysteeriradio nimen saanut sotilasradio |
2019 sain käsiini radion, joka alkuun näytti vain yhdeltä kukkopilli-tyyppiseltä radiolta (Kukkopilli, eli VRKH P-12-12u). En ajatellut sen olevan mitään ihmeellistä tai harvinaista. Suomen Radiohistoriallisen seuran foorumilla esitin kysymyksen, että tunnistaisiko joku tämän radion.
Radion ulkoiset mitat ovat 30,5 x 30,5 x 14,5 cm
Paino tasan 5kg (100g tarkkuudella)
Nopeasti tuli kommentti, että tämä on nähty vain jossain vanhassa kuvassa ja että tämä on huippuharvinainen. Muttei edelleenkään tarkempaa tietoa siitä, mikä radio on kyseessä. Yle arkistosta löytyy kuva tästä radiosta, mutta siinäkin on kuvateksti virheellinen ja radion sanotaan olevan P-12-12 mitä se ei ole. Tästä alkoi mielenkiintoinen foorumikeskustelu ja aprikointi radion lisätietojen selvittämiseksi.
 |
| Yle Elävän arkiston sivulla oleva kuva vuodelta 1940 |
Radiossa oli sisäpuolella skema, jonka piirtämisen päivämääräksi oli merkitty 12.3.1940. Eli talvisodan toiseksi viimeinen päivä. Putkista arvioksi annettiin '1 kpl kaksoistriodi (lähetin) , 1 kpl kaksoistriodi RXn ilmaisin ja äänitaajuus ja 1 kpl pentodi pääteputkena / modulaattori tai vastaavia. Virityspiirit viittaavat samoille tienoille kuin Kukkopillissä'.
Merkintä 'Kevyt C-asema' nimitys viittaa suoraan armeijan pataljoonaradioon ja selittäisi erilliset lähettimen ja vastaanottimen virityksen, jota pyrittiin suosimaan ylemmän johtoportaan radioissa.
Päiväykset näyttäisi olevan: 'Piirtänyt 12.3.1940' ja 'tarkastanut 12.3. 1941'. Molemmat L.W.Sarkki. Tuo ei selvinnyt ihan heti ja vaati 'käsiala-analyysiä', joka tässä tapauksessa tarkoitti vanhojen käsinkirjoitettujen kirjainten mallien löytämistä yhteistyössä foorumilla ja niiden vertaamista. Erityisesti S-kirjan oli haastava. LWS mahdollisuuden toi esiin L.W.Sarkin veljen lapsenlapsi, joka kertoi Sarkin olleen sama henkilö, joka K.S. Sainion kanssa selvitti Viipurin radiomiinojen toiminnan. Episodi, minkä tuloksena päädyttiin soittamaan Säkkijärven polkkaa miinojen toimintataajuudella.
Tässä kuvia radion sisältä
Se, että laite oli rakennettu 'hajakytkentänä', eli ei kovin siististi tehtynä, vahvisti epäilyä siitä, että kyseessä olisi prototyyppi. Sota osoitti radion ylivoimaisuuden etulinjan viestivälineenä ja tämä prototyyppi oli nähnyt päivänvalon parin kuukauden kokemusten perusteella. Joten nopeita on oltu.
Joku muisteli nähneensä saman radion Säkylän talvi- ja jatkosotamuseossa, ja oli jopa löytänyt kuvan radiosta vuodelta 1998 (kuvasta ei selviä missä kuva on otettu), mutta ollessani yhteydessä tuohon museoon minulle vahvistettiin, ettei heillä ole samanlaista radiota.
 |
| L.W.Sarkki OH2NG istuu kuvassa äärimmäisenä oikealla |
Kiitos kaikille, jotka tässä matkan varrella autoitte tämän radion tietojen selvittämisessä. Tämä oli mahtava yhteisponnistus ja hyvin mielenkiintoista. Kaikkia yksityiskohtia radion syntymisen syistä ja sen elinkaaresta ei ole tiedossa, mutta nyt ainakin tiedämme että radiota on ollut suunnittelemassa L.W. Sarkki OH2NG, joka on merkitty radion piirtäjäksi. Ja tiedämme myös sen, että tämä on YLE:n laboratorion tuotoksia, todennäköisesti prototyyppi. Radio näyttäisi olevan piirretty talvisodan toiseksi viimeisenä päivänä 12.3.1940, joten radiota on alettu suunnittelemaan oletettavasti kiireessä (huomioiden talvisodan lyhyys). Mutta miksi tämä malli kehitettiin, onkin sitten oma kysymyksensä. Ja tähdättiinkö sillä talvisodan aikana havaittujen puutteiden korjaamiseen vai katsottiinko jo tulevaisuuteen? Monta kysymystä on vielä vaille vastausta tämän radion osalta.
Pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin ratkaisuun, jonka uskon suojaavan radiota parhaiten jälkipolville, ilman että joku tulevaisuuden perikunta (esim. omani tai joku muu) heivaisi moisen 'romun' jätelavalle ymmärtämättä sen historiallista arvoa.
Luovutin radion 10.7.2022 Kouvolan sotilasradiomuseolle, jossa se on sitten nähtävissä kaikille siitä kiinnostuneille tulevinakin aikoina. Käykääpä sitä sitten katsomassa, se kun näyttää olevan ainutlaatuinen kappale. Radiota oli vastaanottamassa Sotilasradiomuseolta Kari Syrjänen OH5YW
 |
| Mysteeriradion luovutus Kouvolan Radiomuseolle Kari Syrjänen OH5YW vastaanottamassa mysteeriradiota Dimi Doukasilta OH2DD |
Museolla Kari Syrjänen ystävällisesti kierrätti sotilasradiomuseon kertoen mielenkiintoisia tarinoita siitä miten erilaiset radiot olivat sattumien kautta päätyneet museolle. Moni radio ihan tarkoituksenmukaisesti lahjoitettuna tai testamentattunakin, mutta myös sattuma on ollut pelissä, etenkin muutamien erittäin harvinaisten radioiden löytymisessä.
 |
| Museokierros menossa ja hyllyt notkuvat toinen toistaan mielenkiintoisempia radioita tarinoineen |
 |
| Taustalla vain yksi monista sotilasradiohyllyistä |
 |
| Myös perinteisempiä 'tavallisten ihmisten' radioita löytyi lukuisia (tässä vain pieni osa) |
Samalla pihalla ja samaan museokokonaisuuteen kuuluva kotimuseo oli myös mielenkiintoinen. Siellä oli eri huoneissa eri vuosikymmenien huoneet kalustettu, radioita myöten. Yläkerrassa olikin sitten radioamatöörille erityistä nähtävää, kuten autenttinen Axel Tigerstedtin radioasema.
 |
| OH5NW eli Axel Tigerstedtin radioasema |
 |
| Radiomuseon radioamatööriasema OH5K |
Sotilasradiomuseon sotilas- ja perinneradioasemalta käytetään myös sotilaradiokutsua OI5PRM.
Lopuksi esittelin Karille toisenkin 'aarteen', joka minulle on kulkeutunut. Eli Saksan Armeijan ensimmäisen maailmansodan aikainen kenttäpuhelimen paristolaatikko. Kun olin nähnyt että sekin museon kokoelmaan sopisi, luovutin myös sen museolle.
 |
| Feldsprechbatterie 16 tutkittavana ja osoittautui niin mielenkiintoiseksi ja hienoksi esineeksi että siirtyi myös osaksi museon kokoelmaa |
 |
| Feldsprechbatterie 16 |
 |
| Feldsprechbatterie 16 |
 |
| Feldsprechbatterie 16 |
Museossa käynti oli mukava muutama tunti suuntaansa sunnuntaiajelu. Paljon mielenkiintoista nähtävää, ilo tutustua Kariin ja muihin museon ihmisiin. Ja tulipa kutsu siellä ollessa osallistua sunnuntaikahveille muiden hamien kanssa, joka oli oikein mieluisa lisä päivälle. Paluumatkalla pysähdyttiin julmetun suuressa Kouvolan Prismassa, joka on kivenheiton päässä museosta. Ja sitten tultiin maisemareittiä pääkaupunkiseudulle Korian, Elimäen kautta 6-tietä ja sitten lopulta Porvoon läpi, jatkaen vanhaa Helsingintietä (170). Matkalla pääsi pysähtymään ja ottamaan muutaman kuvan keskikoon filmille, kun silmiin sattui sopivan mielenkiintoinen vanha latomainen rakennus. Suosittelen ehdottomasti käymään museolla. Ja kannattaa vinkata Karille tulemisesta, nimittäin jos hän pääsee paikalle, niin kierros on erityisesti radioharrastajalle vieläkin antoisampi.
Kouvolan koti- ja radiomuseon tiedot (jonka yhteydessä sotilasradiomuseo) löytyvät täältä. Museo sijaitsee kauniilla museokorttelialueella, Pajaraitti 1, Kouvola.
