Peditiota Milanossa

Yhteydenottoa Milanosta puiston penkiltä: 'CQ CQ CQ THIS IS I/ OH2DD /QRP'

Minulla suuntautui työmatka Milanoon ja olin juuri saanut kasattua ja testattua Yaesu 817 peditiovarustuksen, joten ajattelin että nyt olisi tilaisuus kokeilla ulkomaanreissulla yhteyksiä. Niinpä pakkasin mukaan 817:n, rakentamani 'end fed' eli päästä syötetyn lanka-antennin, antennitunerin ja laturin 817:n sisäänrakennetulle akulle. Kuulokkeet olivat hetken aikaa ongelma, sillä kotiQTH.ssa käyttämäni Heil Pro 7 kuulokkeet ovat sen verran isot ettei niitä viitsi reissuun ottaa. Niinpä mukaan tuli jonkun vanhan iPhonen mukana tulleet nappikuulokkeet, jotka vielä varmuuden vuoksi testasin 817:n kanssa että varmasti toimisivat, sillä iPhonen kuulokkeissa on 3 'kosketusrengasta' normaalin kahden sijasta. Ja toimihan ne, joten pakkasin ne mukaan ja toivoin ettei kuulokkeita joutuisi käyttämään liian meluisassa paikassa. Otin mukaan myös tyhjän repun matkalaukkuun jota käyttäisi peditiossa radion ja antennin kantamiseen.

Peditiovarusteet mukavasti repussa ja tilaakin jäi

Hotellini oli jossain ratapihojen, teollisuushallien, isompien teiden ja kerrostalojen keskellä. Tapahtumapaikka työn osalta tulevina päivinä oli Milanon kongressikeskuksessa joka oli siinä Milanon keskustan ja hotellini puolessa välissä eikä ihan vieressä. Milanon keskustaan halutessaan pitäisi mennä taksilla n. 25 euron edestä suuntaansa. Ja siellä kävinkin ekana päivänä, reppu mukana koska ajattelin että kokeilen qusoja heti kun tulee sopiva tilaisuus. Mutta ajattelin että käyn ensin katsomassa yhden nähtävyyden johon ei tarvinnut lippuja kuukausia etukäteen kuten Leonardon viimeisen ehtoollisen maalaukseen olisi tarvinnut. Eli valitsin Milanon katedraalin jonka kerrottiin (ainakin esitteissä) olevan maailman suurin katedraali. 

Italiassa törmää siihen että siellä on sattunut ja tapahtunut jo pidempään. Yleisimmillä paikoilla on santarmeja puoliautomaattikivääreineen varmistamassa turvallisuutta ja estämässä erilaisia uhkia. No tällaiset kaverit olivat myös vahtimassa katedraalin sisäänpääsyä lipunmyynnin jälkeen. Ja jonottamassa olin minä ja reppu jossa radio ja parikymmentä metriä johtoa...  Arvasin ettei se yhdistelmä ehkä näyttäisi hyvältä, mutta olin tullut taksilla tänne asti eikä minulla ollut mitään paikkaa jättääkään reppua vähäksi aikaa jonnekin talteen, kun ajatuksena oli päästä qusoilemaan katedraalivierailun jälkeen. Olisin ollut aika yllättynyt jos ei santarmit olisi siihen mitenkään reagoineet, eihän se varmaan ihan tavallinen näky heille ole :) 

Santarmit pitivät huolen siitä että jokainen
Katedraaliin pyrkijä ei kuljettanut mitään kiellettyä sisälle
(kuva on tarkoituksella tehty epäselväksi kuvan arkaluontoisuuden vuoksi)

Jonotettuani aikani santarmi(tar) pyysi minua avaamaan repun ja tein kuten pyydettiin. Kaikkia pyydettiin avaamaan kassi jos sellainen oli mukana. Repun avattuani hän sanoi italialaisittain murtaen 'teiik öveii jooor cäämera'. En reagoinut mitenkään koska ihmettelin että mistä kamerasta hän oikein puhuu. Sitten hän sanoi saman toisen kerran ja nyt jo paljon käskevämmin. No sitten jo ymmärsin ettei hän ymmärtänyt mitä repussa näki ja kerroin että ei se mikään kamera ole vaan radio ja vedin radion esiin. No eipä mennyt kuin hetki niin hänelle homma meni jo niin monimutkaiseksi, kun se ei ollutkaan kamera, että piti kutsua esimies paikalle. Esimies kyseli radiosta ja akusta ja olisi halunnut että näytän akun, mutta sanoin että siihen tarvitaan ristipäätä, koska akun kansi on ruuvilla kiinni. Ensin tuomio oli että voitte mennä katedraaliin mutta ette repun kanssa ja kysyin että voiko repun jättää hetkeksi heidän huomaansa ja se ei käynyt. Ottivat vielä radioamatöörilisenssistä ja passista kuvat, jotka myös näytin epäilysten hälventämiseksi. Sanoin sitten että täytyy vain sitten jättää katedraalikäynti väliin ja olin jo kääntymässä pois kun minulle sanottiin että voitte sittenkin mennä. Esimies oli tullut toisiin ajatuksiin viime metreillä. Ja niin menin reppuineni katedraaliin ja kuvailin sitä sisältä aikani kunnes tulin siihen tulokseen että hieno, mutta olen jo nähnyt vastaavia ja ehkä sisäpuolelta hienompiakin, kuten esim Barcelonassa oleva Gaudin suunnittelema Sagrada Familia. Mutta kyllähän nuo vanhat katedraalit ovat kaikki yleensä melko vaikuttavia. 

Duomo di Milano sisältä

Milanon Katedraali eli Duomo di Milano

Lähdin pois katedraalista, menin torin poikki ja istuin paikalliseen pizzeriaan syömään pizzan ja juomaan oluen. Olen pari kertaa Italiassa syönyt pizzaa ja kun on tottunut Suomessa tarjolla oleviin pizzoihin niin minusta Italialaiset pizzat eivät ole niin hyviä ja maukkaita. Johtuen pitkälti siitä että Italiassa pizzan täytteen määrä on vain murto-osa siitä mitä Suomessa useimmiten. Vähän on yleistystä kommenteissani, mutta tuo on minun kokemukseni. Ja pizzan syntytarinan mukaan, sen ollessa köyhien ruoka, jäljellä olevat tähteet yms laitettiin taikinalevyn päälle. Niinpä ymmärrän myös sen että pizza voi olla myös yksinkertaisempi, mutta itse pidän tuhdimmista täytteistä. Kelin ollessa 25 astetta varjossa olut maistui pizzan kanssa erinomaiselta, joskin ei varmaan paljon kalliimpaa paikkaa juoda olutta löytyisikään, kuin juuri Katedraalin aukion reunan ravintoloista, missä turisteja on pilvinpimein.

Peditio paikka ei ollut kaukana hotellista.
Hotellini Barcelo on tuo vihreä torni talojen välissä.

Olin sen verran kuumissani helteestä ja väsynyt etten sitten jaksanut sen enempää katedraalin jälkeen alkaa etsiä peditiopaikkaa vaan palasin takaisin hotellille. Seuraavana aamuna sitten otin taas repun olalleni ja suuntasin hotellista kohti Lidliä josta kävin ostamassa vesipulloja ja croissantteja ja jatkoin matkaani katse hakien sopivia puita talojen välissä. Näytti siltä ettei paikat paremmaksi muutu ihan lyhyellä kävelyllä, ja koska minulla oli tuona aamuna vain suhteellisen vähän aikaa niin tartuin ensimmäiseen puiston penkkien ja puiden yhdistelmään jonka näin. Rautatiekiskot kulkivat n. 30m päässä jonka arvelin olevan mahdollisesti iso häiriötekijä ja epäilin kuulenko yhtään mitään, mutta päätin kokeilla sillä kohta aika tähän loppuisi ja kun työn osuus alkaisi niin tiesin ettei toista mahdollisuutta ehkä tulisikaan. 

Peditiopaikka tuli valituksi sopivien puiden, penkin ja varjon perusteella :)

Katsoin ympärilleni ja tien toisella puolella (jonka päättelin olevan länteen) oli iso kerrostalo ja raitiovaunulinja. Talo ja sähkölinjat saattaisivat olla siihen suuntaan esteenä joten en odottanut siltä suunnalta kovin paljoa. 

Lännen puolella esteenä oli iso talo ja raitiovaunulinja

Vähän sama etelän suuntaan, jonka päättelin olevan tuossa suunnassa auringon sijainnista.

Etelän suuntaan ei ollut ihan niin paljoa esteitä

Sen sijaan pohjoinen näytti lupaavalta

Pohjoisen suunta näytti sopivan vapaalta esteistä

Seuraavaksi olikin aika saada antenni puuhun. Minulla oli antennilangan päässä painona pultti ja sen sijaan että olisin vain heittänyt sen, olin huomannut jo kotona testatessani että pyörittämällä painoa langan päässä (vähän lasson tapaan mutta vertikaalisti) sain painon lentämään huomattavasti paremmin kuin vain heittämällä sen. Useampia heittoja tarvittiin että sain pultin ja antennilangan menemään juuri haluamastani oksanha'asta. Heittojen määrä jäi kuitenkin maksimissaan kymmeneen heittoon, joka oli ihan hyvä suoritus. Halusin antennin sellaisten oksien väliin josta uskoin saavani sen vielä poiskin, sillä en halunnut sen jäävän jumiin. Jos se jäisi jumiin, minulla ei olisi mitään keinoa saada sitä pois sieltä, sillä minulla ei ollut mitään onkivapaa tms jolla olisin yltänyt irrottamaan antennilankaa jumista. Ihan yksin en sentään saanut olla vaan eikö siihen viereiselle roskakorille 5m päähän tullut paikallinen laitapuolen kulkija kuorimaan appelsiinia ja katsomaan mitä minä oikein touhuilen. Kun hän oli huolellisesti saanut appelsiinin kuorittua, päätti hän hitain askelin jatkaa matkaa.

Antenni juuri sen oksan väliin johon sen halusinkin

Antenni paikallaan n. 4-5m korkeudella

Tämän jälkeen antennilanka kiinni tuneriin ja tunerin ja radion väliin antennikaapeli sekä cat-kaapeli ja setti alkoi olla valmis. Vielä kuulokkeet ja radio päälle. Valitsin 20m (14Mhz) taajuusalueen ja painoin tunerin nappia, jolloin cat-kaapelia pitkin tuneri haisteli radiolta mitä taajuutta halutaan virittää ja sitten alkoikin armoton releiden napsutus, kunnes tuneri tuli siihen tulokseen että tämä on paras mitä se saisi sinä aamuna aikaiseksi. 

Peditiosetti valmiina

Aloin veivailla VFOa jostain 14200:sta ylöspäin ja kuuntelemaan josko kuulisin edes jonkun aseman. Kuulin ensin italialaisen aseman joka juttelin jonkun kanssa ja kun he lopettivat ja hän alkoi huutelemaan CQ:ta niin yritin vastata hänelle, mutta hän ei tuntunut kuulevan. Saattoi olla että olin liian lähellä. Bandilla ei tuntunut olevan kovin montaa sillä hetkellä joten ajattelin että täytyy yrittää nopeuttaa asioita ja alkaa itse huutelemaan CQ:ta ja toivoa että jollain olisi joku PAN-mittari jolla hän näkisi että siellä joku huutelee. Siirryin taajuudelle 14.255 Mhz ja aloin huutelemaan CQ CQ CQ this is 'Italy stroke Oscar Hotel 2 Delta Delta Stroke QRP eli CQ CQ CQ I/ OH2DD /QRP. 

CQ CQ CQ I/ OH2DD /QRP

Eikä aikaakaan niin minulle vastattiin OH2DD OF2K name is Tom and this is Kauniainen Club. Mitä ihmettä.... kaikista maailman paikoista ja amatööreistä minulle vastaa minun oma radiokerhoni ja Norjalainen Suomessa asuva kaveri joka käy samassa kerhossa pitämässä qusoja usein aamupäivisin, jonka olen myös useaan otteeseen tavannut. Olipa sattuma. Hän oli ollut juuri sulkemassa radiota kun oli kiinnittänyt huomiota siihen että joku kutsuu I/ ja sitten Suomen kutsulla. Raportiksi sain 5/4 ja kävin ajoittain jopa 5/1:ssä, mutta onneksi Tomilla on tarkat korvat ja kerholla ilmeisen hyvä antenni. Hänelle päin lähti 5/9. Hän vahvisti sen minkä olin kuullutkin jo edellisellä viikolla että Kauniaisten kerho menisi kolmeksi viikoksi kiinni ja tämä olisi viimeinen qso ennenkuin hän sulkee radion ja lähtee siltä päivältä ja tulisi takaisin kun kerho taas avautuisi kolmen viikon päästä. Kun minulla oli lähetystehoa 817:n maksimi akkukäytöllä eli 2,5W ja kun raitiovaunun linja oli 30m päässä ja niitä meni ohi vähän väliä niin en todellakaan olisi uskonut yltäväni Suomeen asti. Ajattelin että jos saan yhteyden edes johonkin naapurimaahan niin se olisi jo hieno juttu. Matkaa Milanosta Kauniaisiin oli n. 2000km linnuntietä.

1983km linnuntietä Milanosta Kauniaisten kerholle

Oli todella mukava istua siellä puiston penkillä, Italian liikenteen ja ihmisten lipuessa ohi, auringon paistaessa ja lehtien suhistessa tuulessa ja jutella Suomeen toiselle amatöörille. Spugen siirryttyä pois ei mennyt aikaakaan niin vanhempi pappa tuli istumaan toisella puiston penkillä 10m päähän. Hän luultavammin ihmetteli että mikä vieraan vallan vakooja siinä höpötteli käsimikrofoniin jotain agenttikorvanapit päässä :) 

Yaesu 817ND ja 20m taajuudella qusoilua

Kuulin sittemmin vielä Thessalonkista Kreikasta kutsun johon yritin vastata, mutten saanut vastausta. Aikani loppui, olin ollut ehkä tunnin puistossa ja alkoi olla aika siirtyä hotelliin pakkaamaan tarvittavat asiat mukaan ja siirtyminen kongressikeskukseen. Niinpä Kauniaisten quso jäi ainoaksi, mutta olin siitä hyvin iloinen ja vähän ylpeäkin. Olinhan saanut quson pidettyä itse tehdyllä lanka-antennilla ja aika vaatimattomista lähtökohdista. Tämä peditio valoi uskoa ja intoa jatkaa vastaavia adhoc tyyppisiä qusoiluja milloin mistäkin.