Windows päivitykset radioamatöörin riesana

Tätä ei halua nähdä silloin kun pitäisi saada HRD nopeasti käyntiin

Käynnistin tapaninpäivänä aamupäivästä rigin ja aloin kuunnella vefoa pyöritellen että mitä 20m alueella kuuluu. Eli skannailin puheella (SSB) 14.200-14.300Mhz välillä, jossa useimmiten minulla asemat parhaiten kuuluu. 14.200 alempaa kuuluu yleensä vain Venäläisiä asemia, muutoin tuntuu että lähes aina ne on tuossa 14.200-14.300 välillä. 14.250 kuului voimakas signaali (S-mittarin voimakkuusasteikolta luettuna s9+10), jossa joku nuorempi tyttö hallinnoi pileupia. Käytännössä jouduin kuitenkin virittämään aseman hieman ylös eli 14.250.10 ennenkuin ääni kuulosti luonnolliselta ihmisääneltä. Uskon lähetyksen lähteneen oikean taajuisena, mutta jokin matkalla oli 'taittanut' lähetettä sen verran että vastaanotossa taajuus tuntui aavistuksen muuttuneen. Vielä ei kuitenkaan ollut kovin montaa asemaa kerrallaan joten mahdollisuudet päästä läpi olivat hyvät. Operaattori, eli tämä tyttö, ei kuitenkaan sanonut pitkään aikaan omaa asematunnusta, kuten joskus näissä pileupeissa operaattorit tuppaa tekemään, joten halusin tietää mikä asema siellä oli toisessa päässä. Niinpä päätin käynnistää HamRadioDeluxe sovelluksen nähdäkseni olisiko se siellä clusterissa näkyvissä. Ja tässä vaiheessa sain kokea kuinka Windows päivitykset voivat osua niin väärään paikkaan kuin voi.

Tätä windospäivitysrupeamaa kesti 15 minuuttia. Aina kun pääsi 100%:iin ja luuli että nyt päästään eteenpäin Windowsin uudelleenkäynnistyksellä, niin alkoikin seuraavan päivitysosion lataaminen taas nollasta. Kun päivitykset olivat viimein valmiit ja sain vihdoin HRD:n käynnistettyä, näin että kysymyksessä oli LZ16YOTA. Tuossa erikoiskutsussa oleva yleismaailmallisesti käytetty loppuosa 'YOTA' tarkoittaa siis Youngsters On The Air eli 'Nuoret Radioaalloilla'. Tämä oli siis Bulgarialainen asema jossa nuoret pitivät yhteyksiä. Tässä vaiheessa kuitenkin oli moni muukin jo löytänyt tämän aseman ja kutsujien kuoro oli muuttunut pahimmanlaatuiseksi papukaijakuoroksi, jossa tultiin voimakkailla tykkilähetteillä, eikä aina edes kuunneltu vastasiko operaattori jotain saati oliko sillä hetkellä kuuntelulla. Näistä papukaijoista löytyy vielä ne joilla on nauhoitettuja kutsuja ja he käynnistelevät niitä nauhoituksia milloin sattuu eivätkä tunnu kuuntelevan edes kutsuttavan aseman operaattorin vastauksia - mikä idea siinäkin on? :) Siinä vaiheessa kutsuin vain silloin tällöin kun näytti että välillä oli hiljaisempaa ja vähemmän yhtäaikaisia huutajia.

LZ16YOTA, nuorten radioamatöörien erikoiskutsu Bulgariasta

Suomalaisittain katsottuna yhdellä Bulgarialaisella YOTA-aseman 16v operaattorilla oli hauska nimi (he vaihtoivat operaattoria n. 1h välein). Operaattorin nimi oli Vesi. Toinen operaattori taas osoitti kielitaitoaan ja kaikille Saksalaisille kontakteille tuli hyvällä saksankielellä vastaukset. Tällä kertaa en saanut yhteyttä muodostettua vaikka odottelin 1,5h, mutta oli ihan mukava kuunnella hyvää operaattorityötä näiltä nuorilta. Nuoret tuntuvat osaavan nuo hommat usein paremmin kuin vanhemmat, joilta pieneltä osalta valitettavasti tuntuu jo hyvät operointitavat unohtuneen :)

Windows-päivitykset voi toki määritellä niin että ne ladataan, muttei päivitetä ilman käyttäjän lupaa. Olen kuitenkin pitänyt päivitykset automaattisina jotta ne tulisi tehtyä - tiedän että muuten siirtäisin ne aina myöhemmäksi eikä niitä tulisi ikinä tehtyä :) Haittana vain on se että ne vie hitaammalta koneelta ja internetyhteydeltä todella paljon aikaa. Ja ne tietysti smurffin lain mukaan osuvat aina sellaiseen hetkeen kun ei olisi aikaa odotella :)

Hauskaa Joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille!

ICOM IC-275H 2m multimode rigin hurinaongelman ratkaisu

ICOM IC-275H korjauksen jälkeen toiminnassa

Ostin tuossa jokin aika sitten eräältä vanhemmalta radioamatööriltä ICOM IC-275H rigin. Se on 2m 100W multimode rigi, eli siinä on FM, USB, LSB ja CW ja 100W lähetystehoa. Rigi ei ole ihan viime päiviltä vaan tätä mallia alettiin myymään 1987. Todennäköisesti omani on jostain 90-luvun alkupuolelta. Kuten täältä voi lukea, ovat eHam.net arviot todella ylistäviä tälle rigille. Tämä on todella helppokäyttöinen, sillä kaikille asioille on oma nappinsa rigin naamataulussa. Eli ei ns. menuhelvettiä :)

Kun testasin rigiä 2m:llä toistimella (tone eli 'piippi' tästä onneksi myös löytyy että saa toistimet auki) niin sain samantien kuittauksen että voimakas hurina kuuluu lähetyksessä - vähän kuin olisi kuulemma joku 100Hz hurina koko ajan alla. Äkkiseltään mieleen tuli joku maadoitusongelma. Rigi oli rungosta maadoitettu joten rigin maadoittamattomuus ei ollut syynä. Testasin rigiä myös niin että otin virran akusta, mutta sillä ei ollut vaikutusta. Hyvä ja mielenkiintoinen rigi, mutta nyt sen käyttöä varjosti hurinaongelma, jonka voisi aiheuttaa paitsi maadoitusongelma niin yhtälailla vaikka joku kuivunut kondensaattori tms. Eli vaihtoehtoja oli paljon mistä lähteä tutkimaan. Aika monelta sain kuitenkin ehdotusta testata toista mikrofonia. Mikrofoni itsessään voisi olla ongelman aiheuttaja mikäli se ottaa ympäristöstä häiriöitä itseensä. Ongelma vain oli ettei ollut toista ICOMin sopivaa 8-pinnistä mikrofonia, jota olisi voinut kokeilla. Toisen merkkinen mikrofoni ei kävisi sillä vaikka siinäkin olisi 8-pinninen liitin, ovat johtojen järjestykset yleensä erilaiset eri merkeillä.

Otin radion ja akun mukaan Lohjan radiokerholle ja siellä sitä testattiin auton peräkontista ja auton katon antennilla kerhon radiolle. Ja huomattiin ettei puhe tullut läpi. Radio onnistui avaamaan toistimen, mutta mitään ei kuulunut kun tangenttia painoi. Näin ei ollutkaan aiemmin käynyt, olin sentään pystynyt pitämään 'hurinakusoja'. Timo OH2ZH heilutteli vähän mikrofonin liitintä radion päässä ja ääni alkoi pätkien kuulumaan sen mukaan miten liitintä väänteli. Vika mitä ilmeisemmin löytyi - nyt pitäisi vain tarkentaa missä se oli - mikrofonissa, mikrofonin johdossa vai radion mikrofoniliittimessä. Jyrki OH2JRY ehdotti että mittaisin mikrofonin johdot, olisiko joku niistä poikki. Jos vika ei olisi mikrofonissa niin sen täytyisi olla radion mikrofoniliittimessä tai sen kytkennässä.

ICOM IC-275H naamataulu purettuna

Tähän radioon olin jo yrittänyt vaihtaa muutaman LCD-näyttöä valaisevan palaneen lampun tilalle ledejä, mutta se ei onnistunut. Ledi sanoi 'blib' ja arvasin mitä oli käynyt :) Noille lampuille nimittäin tulee vähän vajaa 12V ja ledi ei oikein tykännyt tuosta jännitteestä ilman sopivia vastuksia. Sain kuitenkin vinkin että kyllä niitä pieniä lamppuja myydään edelleen joita radio käyttää ja löysinkin sellaisen Partcon verkkokaupan sivuilta. Tulin löytäneeksi sivuilta 4mm lampun enkä tajunnut siinä kohtaa varmistaa oliko se alkuperäinenkin lamppu 4mm läpimitaltaan. Kun sitten menin Partcoon hakemaan lamppuja niin pyysin ne 4mm lamput ja sain kuulla että halusinko 3mm vai 4mm lamput. No tähän mennessä voi tietysti arvata että 4mm oli väärän kokoinen ja 3mm olisi ollut oikea :) Ja jos olisi ollut oikein fiksu niin olisi tietysti pitänyt ottaa molempia koska ne ei maksa paljon mitään. Lamput itsessään ovat värittömiä ja niihin otetaan sitten haluamansa väriset kumihuput, jotka tässä radiossa tulee olla keltaiset.

Tämän näköinen oli rigin LCD-näyttöä valaissut palanut polttimo

Alkuperäinen lamppu paikallaan - uudet olivat isommat
eivätkö mahtuneetkaan samaan koloon vaan jäivät 'ulos'

Jotta lamppuihin pääsi käsiksi oli purettava etunäytön taustapelti ja sen tehdäkseen
irroitettava iso kasa tämän näköisiä liittimiä - otin kuvat että näen mikä oli missäkin

Johtoja ja liittimiä oli kiitettävä määrä jotka kaikki joutui irrottamaan että sai
taustapellin pois ja pääsi paremmasta asemasta juottamaan uudet lamput paikoilleen

Asensin kuitenkin ne 4mm lamput joista vain pää mahtui piirilevyn reikään josta lamppu normaalisti menisi sisälle. Olin saanut myös vinkkinä sen ettei kannata ostaa sitä oikeaa eli 12V lamppua koska ne palaa herkemmin eli useammin ja vaihtamisoperaatio on hyvin työläs. Niinpä ostin neuvon mukaisesti 14V lamppuja, jotka ovat aavistuksen himmeämpiä mutta kestävät vastaavasti pidempään. Lampun ollessa lähtökohtaisesti jo himmeämpi ja kun se ei edes mahtunut oikealla tavalla sille varattuun paikkaan oli tuloksena että valoteho jäi aika vähäiseksi. On se tosin enemmän kuin aiemmin ja nyt vähäisessä valossa näkee paremmin mitä siinä taulussa lukee, mutta yhtään kirkkaammassa ympäristössä on lamppujen vaikutus vähäinen. Seuraavaksi vaihdan 3mm lamput.

ICOM HM-12 mikrofonin skema

Nyt kun lamput oli hoidettu aloin tutkimaan mikrofonia. Etsin aluksi internetistä skemat tuolle mikrofonille ja sellaisia löytyykin sieltä. Niissä vain ei näytetä että miten ne johdot ja komponentit asettuu mikrofonin piirilevyllä, joten saikin tehdä salapoliisi- ja päättelytyötä ja puoliksi arvata joidenkin osalta että mikä näistä johdoista on sitten mikä. Koska skemoissa puhutaan vain PTT ja PTT ground ja sitten tuon perusteella pitää arvata että mitkä kaksi niistä kolmesta PTT komponentista ulos tulevasta eri värisestä johdosta mahtaa olla mikäkin (tuo komponentti näkyy ao. kuvassa piirelevyn keskellä olevana mustana laatikkona jossa on yksi messinkinen ruuvi kiinni, ja jonka alta lähtee useita johtoja kohti mikrofonin johtoa). Ja sitten joutuu seuraamaan että mihin se on juotettu ja mihin se 'hyppää' piirilevyllä, jotta näkee minkävärisenä johtona se lähtee mikrofonin liitintä kohti. Purin kaikki liitokset liittimestä eli juotin kaikki johdot irti ja katkaisin niitä vähän matkaa lyhyemmäksi että saisin varmuudella ehjempää johtoa esiin. Irroitin ne myös sen takia että arvelin niiden olevan myös mahdollisesti väärässä järjestyksessä tai vähintäänkin huonosti juotettu. Sillä joku niitä oli selvästikin jälkeenpäin juottanut ja ne juotokset oli aika pahan näköisiä. Sitten pitkällisen johtojen ja skeman selvittämisen jälkeen päädyin mikrofonin liittimen johdotuksessa tiettyyn järjestykseen ja juotin johdot paikalleen.

Mikrofoni avattuna. Myös sisällä olevan piirilevyn joutui nostamaan
 ulos että pääsi seuraamaan mikä johto meni minnekin ja teki mitä

Mikrofoniliitin ja johdot juotettuina

Rigin mikrofoniliittimestä lähtee filmimäinen lattakaapeli.
Mittasin piirilevyn ja liittimen välisen toimivuuden yleismittarilla ja kaikki näytti hyvältä,
joten en epäillyt vikaa siinä päässä

Ihan kerralla ei tämäkään mennyt oikein. Kun olin juottanut johdot paikalleen niin kasasin mikrofonin sen verran että pääsin testaamaan sen toimivuutta. Napit joilla taajuutta tai muistipaikkaa sai vaihdettua ylös tai alas, toimivat kuten piti. Mutta tangentti näytti olevan koko ajan päällä painoi sitä tai ei. Skemassa 2 johtoa liittyi tangenttiin ja ne olivat johdot jotka tulivat pinneihin 3 ja 5 - en vain tiennyt kumpi oli kumpi, koska ne tulivat käytännössä PTT-tangenttikomponentista josta ei nähnyt mikä oli minkäkin siitä ulos tulevan johdon 'tehtävä'. Ja koska nyt ne ei toimineet oikein niin ehkä ne olikin väärinpäin. Vaihdoin ne keskenään ja testasin uudelleen ja nyt mikrofoni toimi. Sen jälkeen kasasin mikrofonin ja vaikka kello oli lauantaiyönä 1:00 niin kokeilin josko toistimelta vastaisi joku. Simo OH2FXI vastasikin samantien ja kuittasi että hyvin kuuluu, kirkas ääni ja ei kuulu hurinaa enää taustalla. Olipa hieno uutinen! Minun korjaushistorialla kaikki laitteet jotka toimivat sen jälkeen kun ne on purettu ja kasattu uudelleen ovat jo sinänsä saavutuksia. Mutta jos vielä saan jonkin vian korjattua, se luo jo juhlatunnelman. Avasin tämän kunniaksi heti shampanjapullon :)

Seuraavana päivänä kun ajattelin kirjoittaa tämän blogitekstin, huomasin etten ollut ottanut kuvaa mikrofoniliittimen johtojärjestyksestä blogijuttua ja tulevaisuutta varten. Niinpä avasin mikrofoniliittimen ja poistin eristysteipit, joilla olin suojannut johdot (en ollut ymmärtänyt laittaa kutistesukkaa valmiiksi ja sitä on paha jälkeenpäin yrittää saada menemään kun liitin on kiinni). Onnistuin tietysti saamaan yhden johdoista irti. Nuo johdot ovat nimittäin jopa ärsyttävän ohuita. Niiden kuoriminen on lähinnä kuoren venyttämistä kunnes se katkeaa ja sitten se on venynyt jo sen verran että on kuin ei olisi ollenkaan vielä kuorinut sitä. Eikä ollut yksi tai kaksi kertaa kun johto katkesi sen sijaan että olisi kuoriutunut. Eikä niitä kuparilankoja kovin montaa siinä johdossa edes ole, joten niitäkään ei ole varaa montaa katkaista tai joutuu väkisinkin alkamaan kuorimisen alusta. Helpottaakseni juottamista laitoin reilun tinapisaran liittimeen ja tinasin johdon kupariosan valmiiksi. Sitten vain liittin nämä kaksi yhteen sulattamalla ne toisiinsa ja kuumentamalla jonkin aikaa. Valitettavasti johtoa joutui pitämään käsin ja se ajoittain kuumeni turhankin kuumaksi jolloin se poltti sormia. Hauenleukoja ei voinut käyttää koska johdot olisi vain katkenneet tai eriste olisi vähintäänkin puristunut rikki.

Mikrofonin liittimen juottamista toistamiseen kun onnistuin saamaan
yhden johdon irti avatessani liittimen kuvaamista varten

Mutta lopputuloksena on toimiva radio ilman hurinoita. Tämä rigi onkin mielenkiintoinen tulevaisuudessa sillä se antaa 2m alueella niin paljon eri mahdollisuuksia. Siihen kun vielä saan 2m yagin niin sitten alkaa kotimaan NAC kisailu :) Ja pääsee yrittämään kuinka pitkälle sillä niitä yhteyksiä saakaan. Nyt se toimii dedikoituna 2m toistinradiona siihen asti että saan yagin sille kaveriksi.

Radioamatööriharrastusta näkyville Opettaja-lehteen

OAJ Opettaja-lehdessä Radioamatööritoimintaa esittelevä juttu

Olen ollut SRAL markkinointityöryhmässä noin vuoden verran. Ryhmä kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta tavoitteena tietysti itse kunkin osalta on saada hankittua näkyvyyttä ja uusia jäseniä harrastukseemme. Radioralli ja OG1FEST festari-radioamatööriasema ja osallistuminen harrastemessuille ovat markkinointityöryhmän aktivointi- ja rekrytointiesimerkkejä viime ajoilta.

Itselläni on ollut mielessä koulut ja viestintävälineet harrastuksestamme kertomisen kanavina. Niinpä otinkin yhteyttä useampaan lehteen ja opetusalan järjestö- ja ammattilehti 'Opettaja' tarttui juttuideaan. Minna OAJ:sta, joka on sattumoisin samalta kylältä, olikin yhteydessä ja keskustelimme mahdollisuudesta jutun tekemiseen radioamatööritoiminnasta. Ajatuksena minulla oli esitellä harrastustamme useamman jutun sarjana ja kertoa siitä yksi osa-alue kerrallaan ja tuoda näin ideoita ja ajatuksia siihen kuinka useampi koulun aine voisi soveltaa radioamatööriharrastusta osana opetusta ja kuinka rohkeammat koulut voisivat liittää sen osaksi opetusohjelmaansa yhteistyössä SRALin kanssa. Harrastuksessamme kun yhdistyy fysiikka, kemia, matematiikka, maantieto, kielet, liikunta, käsityöt muutama sovellutuksen alue mainitakseni.

Opettaja-lehden toimintamalli on kuitenkin hieman erilainen ja he halusivatkin mielummin löytää opettajan joka olisi harrastaja, eli kertoa asian heidän ammattikuntansa edustajan näkökulmasta. Otinkin yhteyttä SRAL puheenjohtajaamme ja markkinointityöryhmän vetäjään Memmaan (OH1EG) ja hän tiesikin heti yhden varteenotettavan harrastajan jolta asiaa voisi kysyä. Sain Markun (OH8UV) yhteystiedot ja varmistin häneltä halukkuutta olla haastateltavana juttuun ja hän onneksi oli heti suostuvainen. Tämä tapahtui 2015 syksyllä. Juttu tehtäisiin joskus 2016 aikana, mutta tarkempaa ajankohtaa ei osattu vielä sanoa.

Toimitettuani Markun tiedot OAJ:lle jäi asia odottamaan sopivaa hetkeä 2016 vuoden puolella. Keväällä olinkin taas Minnaan yhteydessä ja sain ilokseni kuulla että juttu tehtäisiin ja se ilmestyisi 3.6. Aivan mahtavaa. Sen enempää en jutusta enkä sen sisällöstä enkä 'tulokulmasta' tiennyt koska juttu tehtäisiin OAJ:n ehdoilla ja heidän näkökulmastaan.

Tänään sitten oli se päivä kun juttu julkaistiin ja se menee lukijoille paperilehtenä mutta on onneksi luettavissa myös verkkolehtenä. Lehtijuttu on hyvä, Markku on selvästikin ollut erinomainen haastateltava ja kuvatkin olivat minusta todella hyvät.

Lehtijutun voit lukea täältä

Ja sama juttu Opettaja -näköislehdessä täältä

Kiitos Markku, Kiitos Minna, Kiitos Memma, Kiitos jutun kirjoittaja Pekka Moliis ja valokuvaaja Miska Puumala!

Toivottavasti jutun myötä kouluissa ja opettajissa herää mielenkiintoa harrastustamme kohtaan ja saamme kutsuja kertomaan lisää ja esittelemään harrastustamme eri kouluihin. Silloin toivottavasti jäsenistöstämme löytyy talkoohenkeä ja vapaaehtoisuutta lähteä virittämään rigejä ja reissuantenneja ja digimodeja näytille ja kertomaan mitä se meidän harrastus nykyaikana voi olla.

RATS VHF/UHF/SHF leirillä päiväkävijänä 28.5.2016

Hamish Kellock (OH2GAQ) puhumassa Ghz Transverterista

Radioamatööritekniikan seura r.y. eli RATS järjesti 38. pohjoismaisen VHF/UHF/SHF-tapaamisen Sappeella 26.-29.5.2016. Minulle sopi aikatauluun ja kiinnostukseen parhaiten päiväkäynti lauantaina 28. päivä. Reissuun oli päiväkäynnille lähdössä myös Pasi OH2PT, joten päätimmekin mennä samalla kyydillä. Ajoin käytännössä ensin Pasin pihaan joka oli matkan varrella ja sitten jatkoimme siitä Pasin autolla Sappeelle. Ennuste oli luvannut lämmintä, mutta ennustajan kannattaisi vaihtaa sammakkonsa uusiin, sillä taivas oli harmaana pilvessä ja lämpötila pysyi koko päivän lähempänä 15 astetta.

Leirin ilmoittautumispisteessä tehtiin samantien RF-ID:llä varustettu 'patchi' eli nimilappu, johon ladattiin tieto siitä onko maksanut lounaan ja/tai illallisen ja sen avulla sai sitten kuitattua ruokailun. Nimilappu ja myös kaulanauha olivat poikkeuksellisen hienot

RATS leirin yksilöllinen nimilappu

Samalla ilmoittautuessa sai ostaa arpoja ja olipa myös mahdollisuus ostaa leirin T-paita omalla nimellä ja kutsulla varustettuna. Selkämyksessä leirin 'logo' isommalla ja hihassa sponsoriyrityksen nimi. Ja kun hintakin oli todella kohtuullinen niin ehdottomastihan sellainen piti hankkia :)

T-Paidan rintamukseen sai oman nimen ja kutsun

Selkäpuolella oli sitten isommalla leirin 'logo'

Lauantaina luentoja oli 10:00 alkaen. Saavuimme Sappeelle Pasin kanssa vasta ensimmäisen luennon aikana, joten sen käytännössä missasimme. Seuraavaa Wolf-Henning Rech (DF9IC) pitämää luentoa aiheena '23cm PAs with MRFE6S9160 kuuntelin ehkä 10 minuuttia, jolloin totesin ettei tämä luento ole minua varten :) ja lähdin katsomaan ulos leirin parkkipaikalla olevaa takakontti-kirpputoria

Luentoyleisöä Sappeen lomakeskuksen päärakennuksessa

Kirpputorilla oli 4-5 autoa joista osa oli kasannut myyntipöydän ja osa myi suoraan takakontista. Myytävä tavara oli suurimmalla osalla mikroaaltoihin liittyvää - erilaisia putkia (koksin korvaavia ratkaisuja noilla taajuuksilla) ja muita minulle hämäriä komponentteja, joiden käyttötarkoitusta ja hyötyä en ymmärtänyt. Ilmeisesti Ghz alueella toimiminen vaatii ihan erilaiset ratkaisut radiosignaalien johtamiseen, lähettämiseen ja vastaanottamiseen kuin matalampien taajuksien radiotoiminta.

Takakonttikirppistä ja Tampereen majakkasignaalin vastaanottoa mikropäällä

En osannut ilahtua ja innostua näistä kummallisista putkiloista joita oli vähän joka muodossa. Kävipä Michael Fletcherkin pilke silmäkulmassa avaamassa minulle tällaisen putken toimintaa: 'tuo putken runko tuossa on maa ja putkea pitkin menee sitten lähete maailmalle...all the way...) ' - just joo Michael :) Onneksi yhdellä pöydällä oli jotain mitä saatoin jo ajatella pystyväni hyödyntämään. Myynnissä oli muutamia mittalaitteita, joiden hinnasta emme ikävä kyllä päässeet myyjän kanssa yhteisymmärrykseen ja sain pitää rahani :) Löysin kuitenkin yhden mielenkiintoisen laitteen lisää joka oli Uniden Bearcat UBC9000XLT 'Auto Scanner'. Skanneri kykenee skannaamaan aukottomasti aina 25Mhz:stä 1,3Ghz:iin asti AM, NFM ja WFM bandeilla. Eli käytännössä 2m, 70cm ja ilmailutaajuudet ja vähän päälle ja tallentamaan 500 muistipaikkaan kanavatiedon. Ja kun tämä lähti muutamalla kympillä niin olin taas onnistunut löytämään jotain joka olisi mielenkiintoista ja toisi iloa  todennäköisesti pidemmäksikin aikaa :) 

Leirin kirppikseltä löytynyt Uniden UBC9000XLT skanneri 25Mb-1,3Ghz

Edellisessä kerhoillassa olin ostanut edullisesti magneettijalalla olevan n.2m taajuudelle tarkoitetun antennin ja löytyipä sopiva kaapelikin jossa oli skannerin päähän BNC-llitin ja toisessa päässä naaras HF-liitin, jotta sain antennin kiinni. Kuunteluantenniksi tuo näytti toimivan hyvin, sillä kuuntelussa se ei ole niin tarkkaa mille taajuudelle antenni on optimoitu, toisin kuin lähettäessä. Tällä antennilla näyttää ainakin 80Mhz-400Mhz toimivan hienosti, eli ainakin 2m toistinlähetykset ja ilmailutaajuudet ovat tähän asti jo kuuluneet. Laajemminkin saattaa tuo kuuntelualue toimia, mutta muilta alueilta ei vielä ole kuulunut lähetteitä syystä tai toisesta.

Radioon antenniksi löytyi radiokerholta edullisesti ostamani n. 2m alueen vertikaaliantenni

Päivän aikaan parkkipaikalle tuli 3 hamia moottoripyörillä ja jokaisella näytti olevan myös pieni rigi integroituna moottoripyörään. Tämän lisäksi oli sitten vielä pädi omassa telineessään navigaattorina ja puhelimena ja sekä amatööriradio että pädi-puhelin/navigaattori yhdistettynä kypärän bluetooth kuulokemikrofoniin. Itsekin moottoripyöräilijänä olen tuota harkinnut, mutta toistaiseksi halunnut jättää ajamisen aikana kaikki 'häiriöt' pois. Mutta voisihan noilla varusteilla workkia sitten pysähdyksissä ollessa.

Hamien moottoripyörätkin oli omalla rigillä varustettuja :)

Kävin kuuntelemassa myös Hamish Kellockia OH2GAQ joka esitteli rakentamaansa Ghz transvertteria. Hänen luennollaan minulle jäi mieleen lähinnä hänen kertomuksensa Raspeyry Pi 3:sta ja siinä hänen käyttämistään sovelluksista, jotka Pi:n omalla kosketusnäytöllä toimii hyvin. Hän esitteli kuinka hän pystyi tällä Rasperry yhdistelmällä ohjaamaan sovelluksen avulla rakentamaansa transvertteria.  Lisäksi opin että hänen nimensä Hamish on skottilainen versio nimestä James, jota en tiennytkään mutta se oli mielenkiintoinen tieto kun eri sanojen ja nimien sukulaisuudet eri kielissä kiinnostaa. 

Päivän päätti luennollaan tutuksi leireistä ja seminaareista tullut Michael Fletcher (OH2AUE) , joka kertoi meneillään olevasta P4A geostationaarisesta satelliittihankkeesta, joka tulee olemaan varustettu paitsi kaupallisilla digitv-välitystekniikalla, myös radioamatööritekniikalla. Eli tulemme sen myötä saamaan satelliitin, joka on Suomen kannalta erittäin edullisessa paikassa 24/7 ja joka kautta koko meidän puolen maapallosta, eli n. Huippuvuorilta Etelämantereelle ja Etelä-Amerikan itäreunalta Aasiaan (Intiaan) tai sinne päin. Joka tapauksessa se tulee olemaan suomalaisille radioamatööreille valtava mahdollisuus, tarjoten sekä SSB ja CW mahdollisuuden, mutta myös monenlaista digimodenmahdollisuutta. Tietysti workkimiseen tarvitaan omanlaisensa ratkaisut sillä uplink tulee toimimaan 2400-2403 Mhz ja downlink 10450-10500 Mhz taajuuksilla. Vastaanottaminen on mahdollista esim. todella edullisilla Octagon 'Oslo' PLL LNB mikropäillä jotka maksavat nykyään alle 10e. Tietysti lisäksi tarvitaan n. 90cm lautanen ja transvertteri jolla tuo viedään vielä rigille ymmärrettävään muotoon. Mutta kaiken vaivannäön ja investoinnin jälkeen 'maailma on taas auki' :) Oli taas hienoa nähdä kuinka Michael toimii aivan omalla tasollaan suomalaisena radioamatöörinä maailmalla ja kuitenkin hyvin ystävällisesti ja nöyrästi jakaa tietoa muille amatööreille. Se että meitä on aivan minunlaisistani aloittelijoista tällaisiin Michaelin tapaisiin tiedemiehiin asti tässä harrastuksessa, tekee tästä todella monipuolisen ja kehittyvän harrastuksen, jossa mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Laukaisu on ennustettu olevan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä joten nyt on hyvä aika valmistautua siihen että siinä vaiheessa on sitten laitteisto ja osaaminen hyödyntää tätä satelliittia joka on radioamatööreille suuri panostus ja mahdollisuus.

Michael Fletcher esittelemässä P4A satelittihankkeen statusta

Minulle leiri oli asiasisällöltään liian Ghz-tekninen, ja koska minulle ei vielä ole siltä puolelta minkäänlaista osaamista eikä kokemusta, niin en saanut esitelmistä enkä kirpputorista kovinkaan paljoa irti. Mutta nokkakusoiltua tuli, tavattua taas useampi sellainen hami, johon olen törmännyt vain aalloilla ja tuntenut tähän asti vain tunnuksen ja äänen perusteella. RATS leiri järjestetään pohjoismaissa vuorovuosina ja tällä kertaa se oli Suomessa. Seuraavat 3 vuotta ilmeisesti sitten taas muissa maissa. Kokemani perusteella en lähde leirin perässä muihin maihin, mutta kun se taas seuraavan kerran tulee Suomeen ja jos se vain suinkin on järkevän ajomatkan päässä niin todennäköisesti käyn taas katsomassa missä Ghz puolella mennään. Ehkä siihen mennessä olen jo workkinut P4A satelliitin kautta ja oppinut neljässä vuodessa Ghz puolen asioitakin niin että innostun eri tavalla leirin antimista tuolloin. Leiri oli päiväkävijän näkökulmasta hyvin järjestetty, rento ja mukava, jota amatöörileireiltä alkaa jo tottua odottamaankin - vaikkei se tietenkään ole itsestäänselvyys vaan suuren määrän vapaaehtoistyötä ansiota, josta kiitos järjestäjille! Päivä oli joka tapauksessa mukava ja leirillä kannatti käydä tällaisen noviisinkin imemässä uutta tietoa joka tarttuu aina huomaamattakin kun vain on kiinnostunut kaikesta radioamatööritoimintaan liittyvästä :)

YLE tekninen kirpputori - seurauksena löytöjä ja retroradion kunnostusta

YLEn teknisen kaluston kirpputorin aukeamisen odottelijoita

Luin radioamatööriliiton (SRAL) viikoittaisesta bulletiinista että YLE pitää teknisen kaluston kirpputorin ja laitoin päivämäärän heti kalenteriini. Ajankohta oli arkipäivänä klo 12:00, joten hyödynsin hieman pidennetyn lounastunnin tuohon. Olin lukenut että parkkipaikkatilaa ei kovinkaan paljoa ollut, joten en edes yrittänyt autolla pihalle asti vaan jätin sen jonkin matkan päähän yleiselle parkkipaikalle. Sieltä lähdin sitten kävelemään, mutta YLE on aika iso alue ja kesti aikansa ja pari tarkentavaa kysymystä tupakkatauolla olleilta ystävällisiltä YLEläisiltä, että oikea rakennus löytyi. Paikalla oli muutamankymmentä ihmistä ja mukavia leppoisia liikenteen ohjaajia. Odottava joukko oli melko kirjavaa, joskin ehkä leimallisesti luovan alan toimijoita - enemmän tai vähemmän. Ovet avautuivat ja tämä joukko ryntäsi sisään parkkihalliin, johon kirpputori oli järjestetty. Varsinainen kirpputori oli nauhalla aidattu ja hetken aikaa saimme odotella jotta kello löi 12. Tämän odottelun ajan meille kerrottiin muutamista arvokkaammista 'löydöistä joita siellä myös olisi.

YLEn teknisen kaluston kirpputori valmiina avautumaan parin minuutin sisällä

Portti aukaistiin ja laitteiden ja tavaroiden tarkastelu ja haaliminen alkoi. Itselleni osui ensimmäisenä käsiin 12-raitainen analoginen mikseri, dat-nauhuri ja vähän muuta jonka ohi aika oli jo ajat sitten ajanut :) Sitten huomasin muutamia vanhoja radioita ja niiden ikä ja kunto oli pääosin heikkoa, mutta yksi näytti paremmalta. Se oli vanha Philips radio, jossa oli 2 erillistä taajuusnäyttöä. Se oli tuollainen hyvin retrohenkinen ehkä 70-lukulainen leveä ja matala radio. Kuvittelin että radio on käyttökelpoinen sellaisenaan ja en jaksanut alkaa tarkastelemaan yhdellä lavalla olevia kaiuttimia sen enempää. Vasta kotona huomasin että tuo radio vaatikin ulkoiset kaiuttimet. Onneksi oli edellisellä viikolla ollut radiokerholla ja nähnyt kun sinne tuotiin pari kaiutinta. Niinpä menin seuraavana kerhopäivänä sinne ja ostin vielä myynnissä olleet kaiuttimet edulliseen hintaan.

Sen verran olin jo kokeillut että toiseen taajuusnäyttöön tuli valo ja toinen oli pimeänä. Mutta radio siis näytti toimivan. Ja radio ei myöskään näyttänyt olevan putkitekniikkaa vaan jo vähän nykyaikaisempaa puolijohdetekniikkaa. Kaiuttimet saatuani pääsin kokeilemaan radion toimintaa. Sopivia liittimiä kaiuttimissa ei ollut vaan tinasin johtojen päät ja työnsin ne noihin 2-napaisiin liitinpaikkoihin radion takana. Radio toimi ja ääni oli oikein miellyttävä. Jonkin aikaa meni radion toimintalogiikan ymmärtämiseen. Vaikka taajuusnäyttöjä oli kaksi niin toinen niistä oli itse asiassa hajoitettu vielä kolmeen riviin, joista jokaisella rivillä oli oma osoitinneula, jota pyöritettiin kutakin erillistä FM-painonappia pyörittämällä.

Vain toiseen taajuusnäyttöön tuli valo

Radio oli nyt testattu, mutta se tarvitse selvästikin lisää lamppuja sisälle, kaiuttimiin oikeanlaiset liittimet sekä ulkoisen antennin. Tietääkseni minkälaista lamppua tarvittaisiin, avasin radion ja vedin sisuskalut näkyviin. Laitoin virtapiuhan katkasijalla varustettuun jatkojohtoon joka oli kädenulottuvilla pöydällä. Siitä saisin virrat tarvittaessa nopeammin pois katkaisijaa kääntämällä, kuin yrittämällä kiireessä riuhtoa vanhaa jäykähkösti irtoavaa pistotulppaa. Samalla hahmotin muuntajaosuuden sekä isommat konkat levyltä alueeksi, jonne ei käsiä eikä mittalaitteita tule sohia vahingossakaan. Sitten aloin mittamaan yleismittarin tasajännitepuolella mitä lampun kantaan tulee. Näyttö vaihteli 0.00 ka 2.0V välillä ja vilahtipa miinusmerkkikin ajoittain.

Philips retroradion avaaminen käynnissä

Radion sisällä yksi polttimo näkyvissä muovikannassa

Toinen polttimo löytyi käännettävän ferriittitangon vasemman pään kohdalta

Aloin epäillä mittarin asetusta, mittarin toimintaa ja omaa päätäni. Hain toisen yleismittarin vertailuksi ja sama tulos. Sitten mietin että tuo volttimäärän kummallinen vaihtelu näyttää vähän siltä miten vaihtosähkö käyttäytyisi ja vaihdoin mittarin vaihtosähkölle ja mittasin lampun kannasta ja jopas alkoikin tulla järkevämpiä lukemia näytölle. Lamput toimivatkin vaihtosähköllä ja volttimääräksi sain 6V. Tuo vaihtosähkö oli minulle yllätys. En edes ollut tiennyt että vaihtosähköä käytettäisiin noinkin pienivolttisissa polttimoissa. Mietin sitten että minkälainen pitää polttimon olla että se toimii vaihtosähköllä, mutta sitten tulin siihen päätelmään ettei se lampussa oleva hehkuva lanka varmaan tiedä eikä välitä kumpaan suuntaan se virta siinä kulkee, kunhan se on riittävän voimakas hehkuttamaan sitä. Mittasin sitten vielä ampeerit että tietäisin minkälainen polttimon tulisi olla ja sain tulokseksi 50mA.

Mittaustulos antoi vaihtojännitteellä lampun käyttöjännitteeksi n. 6V ja 50mA

Nyt minulla olisi lista seuraavalle päivälle hakea tarvittavat komponentit. Olen käynyt Yleiselektroniikassa ostamassa Wellerin juottimen ja vähän muista komponentteja ja olin kuullut joidenkin kehuvan myös Partcoa. Niinpä päätin käydä tutustumassa liikkeeseen ja hain nämä tarvittavat osat sieltä. 50mA polttimoita sopivankokoisella kannalla ei löytynyt joten otin lähimmät mitä löytyi ja ne oli 300mA. Myyjän mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä sitä että polttimo olisi kirkkaampi.

Kuva toimivasta 'alkuperäis'-polttimosta

Kun osat oli hankittu, niin sitten ilta menikin vaihtaen uudet lamput ja laittamalla kaiutinkaapeleihin 2-napaiset kaiutinliittimet, jotka oli ruuviliitoksilla, eli näitä ei tarvinnut juottaa.

Antennikaapelit saivat oikenalaiset liittimet

Antennikaapeli joita myös Partcosta otin useamman dipolimallin, ei sopinut suoraan radioon, sillä tuossa radiossa antenniliitin oli jotain iänikuista mallia, jota Partcon valikoimassa ei luultavasti ole edes ollut muutamaan vuosikymmeneen. Hetken aikaa ihmettelin mitä tekisin ja sitten mietin että sitä antennia tarvitsee siinä aina ja parhaiten saan sen pysymään kun tinaan sen suoraan sisällä antennin sisääntuloon ja tuon litteän antennikaapelin liittimen ujutin ulos takakannen välisestä raosta.

Dipoliantenni lattakaapeli juotettuna suoraan sisällä antennin sisääntuloon

Nyt oli radio kaikinpuolin kunnossa ja käyttövalmis. Radio ja isohkot kotimaiset kaiuttimet veivät tilaa melko paljon ja jonkin ajan päästä sain kuulla että radion paikka ei olekaan keittiön pöydällä :) Mutta radio tuli laitettua kuntoon (vaikke nyt isompaa remppaa tullut tehtyä) ja testattua ja ostos oli minusta mitä mainioin. Nyt täytyy katsoa vain sopiva paikka radiolle, ehkä hamsackiin. Viat eivät olleet loppujen lopuksi isoja ja olivat helposti korjattuja, joten mitään suurempia diagnosointitaitoja tähän ei tarvittu. Mutta minulle elektroniikan noviisinina tämä oli jännittävä ja opettavainen ja rohkaiseva kokemus. Se on aina kiva kun joku asia sitten lopulta toimii eikä ole kasa toimimattomia irrallisia komponentteja, kuten helposti käy kun oikein innostuu purkaamaan korjausmielessä silloin kun intoa on reilusti enemmän suhteessa osaamiseen - kuten minulla vielä useimmiten on :)

Philips retroradio joka löytyi YLE teknisen kaluston kirpputorilta

Varoituksen sana kuitenkin - ennenkuin lähtee minkäänlaisia sähkölaitteita availemaan niin tulee ehdottomasti tietää sillä tasolla mitä on tekemässä että tietää mitä ei pidä tehdä ja tunnistaa laitteista vaaralliset komponentit ja tietää mitkä komponentit säilyttävät vaarallisia jännitteitä senkin jälkeen kun sähköjohto on irrotettu seinästä! Laitteet jotka käyttävät 220V jännitteitä ovat hengenvaarallisia ja niitä ei pidä lähteä avaamaan ennenkuin on sen verran ymmärrystä mitä on tekemässä ettei aseta itseään tai muita hengenvaaraan!

Tässä vielä video lopputuloksesta

Digitaaliset kellot Hamsackiin - elektroniikkarakentelua

HAMSACK KELLO

Olin päättänyt että hamsackiin pitää saada digitaaliset kellot näyttämään Suomen aikaa ja UTC aikaa. Joitain irrallisia pikkukelloja minulla olikin, mutta ne ei olleet itsevalaisevia eivätkä muutenkaan sitä mitä halusin. Ajatuksena oli yhdistää kellojen tarve ja elektroniikkarakentelu, jossa olen vielä alkutekijöissä.

ebay:stä löytää vaikka mitä. Sieltä löysin rakennussarjan jossa kello rakennetaan läpinäkyvään akryylikoteloon ja värivaihtoehtona tilatessa ledeille on valkoinen, punainen, sininen ja vihreä. Päädyin valitsemaan valkoiset ledit molempiin kelloihin. Kelloissa on myös lämpötila-anturi sekä valovastus, eli kello näyttää myös lämpötilan ja himmentää ledien valoa silloin kun ympärillä hämärtyy.

Kellot saapuivat hieman yli viikossa. Kaksi pakettia joissa kummassakin oli tällainen setti tavaraa

Postipaketin sisältö - hamsack kello vielä osina

Komponentit olivat omassa pienessä pussissaan ja vain vastukset oli nätisti yhdessä ja merkitty niiden arvo reunan teippiin. Varmistaakseni mikä mikin komponentti todellisuudessa on, oli aiempi 11 dollarin kiina-ostokseni todella suurena apuna. Tämä testeri tosin on vain suuntaa antava, jonka huomasin myöhemmässä projektissani kun varmistin 10 ohmin vastusta ja tämä testeri näyttä 6,5 ohmia vastuksen arvoksi ja labrayleismittarini antoi 9,996. Tämä kellon komponentit erottuivat paremmin. Mutta heittoa näissä komponenteissa oli - luultavasti normaalirajoissa kuitenkin. Komponentteja oli mukavasti aina yksi tai kaksi ylimääräistä - ei ihan kaikkien osalta, mutta vastuksissa ja konkissa oli muutama ylimääräinen.

Komponenttitesteri on korvaamaton apu - vaikka olisi suuntaa antava

Minulla ei ole elektroniikkarakentelusta kovin paljoa kokemusta - elämän mittainen alkeiden opiskelu kerta toisensa jälkeen, muttei kovin paljoa juottamista. Se juottaminen on tähän asti tapahtunut markettikolveilla ja ero on suuri kun investoi hyvään juotinasemaan. Hintakin on tosin sitten yli kymmenkertainen, mutta työskentelymukavuus ja työn jälki on ihan toista. Juotin lämpenee 25 sekunnissa 450 asteiseksi ja pitää lämmön tasaisena. Juottimessa on lisäksi hyvin pehmeä johto, jolloin johto ei häiritse eikä vedä johonkin suuntaan, kuten jäykemmän johdon kanssa tapahtuu. Lisäksi juottimessa on useampi pää erilaisiin tarpeisiin - leveämpi ja paksumpi kaapeleiden juottamiseen, ohuempi ja suipompi jalallisille komponenteille ja todella ohut satunnaisten pintaliitoskomponenttien juottamistarpeisiin. Ja ison merkin juotinasemaan löytyy hyvin varaosia myöhemminkin.

'ladoin' komponentteja vähän kerrallaan, juotin ne ja katkoin ylimääräiset pois

Etenin vähän kerrallaan. Laitoin ensin matalat komponentit, juotin ne ja katkoin ylimääräiset jalkojen osuudet pois. Olin yllättynyt siitä että juotuoksista tuli kohtuu hyvän näköisiä. Olen tottunut näkemään omissa juotoksissani uudenvuoden karhean tinan näköistä kylmäjuotosta. Nyt juotokset olivat aika kiiltäviä, kuten onnistuneen juotoksen tulisikin näyttää.

Ensimmäisinä matalina komponentteina juotin vastukset

Kellon tuli ominaisuutena myös hämärävalaistus ja lämpötilan mittaus. Kuvassa keskellä yläreunassa ovat molemmat komponentit näkyvissä. Pyöreä valkoinen jossa kiemurteleva lankaosuus keskellä on valovastus, jonka vastusarvo muuttuu ympäröivän valon määrän mukaisesti. Tällä voidaan ohjata led numeroiden kirkkautta ympäristön kirkkauden mukaan. piirilevyn yläpuolelle menevä komponentti on lämpötila-anturi, joka toimii samalla periaatteella kuin valovastus, mutta tässä tapauksessa vastusarvoa muuttaa ympäröivä lämpötila. Sen avulla saadaan mitattua ympäröivä lämpötila. Tässä versiossa vastus jää kellon yhteyteen jolloin sillä mitataan huoneen lämpötilaa. Toiseen kelloon laitoin tämän samaisen lämpöanturin kahden hyvin ohuen ja noin puolentoista metrin mittaisten johtojen päähän ja suojasin anturin kutistesukalla (kuminen putkilo joka kutistuu kun sitä kuumentaa esim. hiustenkuvaajalla). Näin tämän johtojen päässä olevan suojatun anturin voi laittaa ikkunan välistä ulos, jolloin hamsackiin saa tiedon myös ulkolämpötilasta.

Valo- ja lämpötila-anturit(vastukset) keskellä ylhäällä

Kellon kotelo on läpinäkyvä ja kiinnitetään muutamilla ruuveilla ja muttereilla. Kotelon kasaaminen vei ensimmäisellä kerralla hyvin aikaa sillä kotelo oli kuin rubikin kuutio ja mutterit lipesivät niiden paikoiltaan kerta toisensa jälkeen pois ennenkuin osuin ruuvilla siihen. Onneksi mukana tuli pari ylimääräistä ruuvia ja mutteria, sillä nuo erittäin pienet mutterit pomppivat muutaman kerran pöydältä lattialle. Ja vaikka kuulin suunnilleen mihin mutteri putosi, en ikinä löytänyt sitä enää. Ja tämä tapahtui kahdelle mutterille lähes peräjälkeen :)

Kello asennettiin lopuksi läpinäkyvään akryylikoteloon

Kello näyttää 24h muotoisen ajan, jenkkiversion päiväyksestä - eli kuukausinumero ensin ja päivä sen jälkeen, lämpötilan ja outoa kyllä, viikonpäivän järjestysnumeron (eli 1-7). Hyödyllisempi tuota järjestysnumeroa olisi vaikka viikkonumero. Lisäksi kelloon saa hälytyksen (herätyksen) sekä myös tunti tiu'un eli kello piippaa tasatunnein. Ja tuon tasatuntipiippauksen voi määrittää vain tietyille vuorokauden tunneille, jotta se ei piipittele öisin. En kaipaa kellolta mitään ääniä, joten poistin ne käytöstä samantien.

Kellonaika 24h muodossa

Päivämäärä jenkkimuodossa - eli kuukausi ensin ja sitten päivämäärä

Viikonpäivän järjestysnumero - joka on aika turha ominaisuus

Lämpötilanäyttö - pienessä hamsackissä laitteet lämmittää :)

Hamsack kellot pelipaikoilla Suomen (kesä)aika ja UTC aika

Rakensin kellot peräkkäisinä päivinä ja toinen kello meni varmaan tuplasti nopeammin. Kellot ottavat virran USB-johdolla ja niissä on paikka pienelle lithium nappiparistolle joka pitää ajan sähkökatkojen yli, mutta tuo paristo ei tullut kellojen mukana. Kahdelle kellolle USB johdon tuominen on oma haasteensa ja taidankin tilata kelloille oman laturin jossa 2 USB-paikkaa sekä riittävän pitkät USB kaapelit. Kellojen kasaus oli rohkaiseva kokemus.

Tässä video rakentamisesta

Näissä kelloissa ei komponenttien määrä vielä päätä huimaa, verrattuna moneen muuhun rakennussarjaan verrattuna. Ohjeet eivät ole kovinkaan paljon selittävät, vaan käytännössä mukana tulee yksi A4 jossa on kuva komponenttien asettelusta ja 'schema'-kuva. Ja suurin osa tekstiä paperissa kuvaa lähinnä kellon käyttöä sitten kun sen on saanut toimimaan. Kuvasta pystyy päättelemään kyllä miten päin komponentit tulee asettaa (koskee IC-piiriä, 'summeria' ja transistoreja. Vastuksilla ei ole väliä miten päin ne asettaa, mutta esim. transistorin tulee olla oikein päin ja kuvassa onkin näytetty kumpaan suuntaan kaareva puoli transistorissa tulee olla. Piirien kannoissa (johon IC-piiri kiinnitetään painamalla) myös kolo toisessa päässä kertoo suunnan (samoin IC-piireissä itsessään sama juttu). Kun nämä tietää niin sitten kuvan lukeminen helpottuu. Komponentit tulevat sille puolelle jossa niiden piirrokset ovat piirilevyllä. Ja niiden jalat pilkistävät sitten toiselta puolelta jonne ne saa juotettua.

Jatkokehityksenä olisi ottaa aika GPS-vastaanottimesta ja säätää kelloin aikaa koko ajan sen mukaan. Mutta se on sitten erillinen tuleva projekti. GPS-komponentit ovat jo matkalla, mutta tähän kelloon sitä ominaisuutta ei ehkä saa tuotua, koska se vaatii sen että kelloon voi ohjelmallisesti vaikuttaa ja nämä kellossa olevat IC-piirit taitavat olla 'kovakoodattuja' ja käytännössä kellossa pitäisi tällöin uusia kaikki muu paitsi led-numeronäytöt.

Kalakukko kisa 2016 - voitto 40m single luokassa

OH2DD ja kalakukko 2016 kisailua

Viime vuonna osallistuin ensimmäisen kerran Kalakukko-kilpailuun 2015 , joka oli samalla elämäni ensimmäinen radioamatöörikilpailu. Kilpailu osoittautui mukavan leppoisaksi, kilpailuonnea toivoteltiin qusojen päätteeksi ja kovinkaan moni ei tuntunut kisaavan hampaat irvessä vaan pikemminkin kaikki oli hyvin herrasmiesmäistä toimintaa. Viime vuonna 2015 sijoitukseni oli 'Single Band 40m'-sarjassa toinen ja 'Uusien amatöörien luokassa' kolmas. Tänä vuonna Kalakukko-kilpailun 2016 järjestäjänä oli Kuopion Seitoset eli OH7AA. Kisassa oli hieman muutoksia viime vuoteen, muuta itseäni ne eivät juuri koskeneet. Mukaan oli tullut CW:ssä 'Pumppu' ja Classic uusina CW-luokkina, mutta koska en vielä CW:tä osaa riittävästi niin vielä tänä vuonna en siihen osallistu.

Kalakukko-kilpailun SSB osuudet käytiin Suomen aikaa 10:00-11:00 ensimmäinen jakso ja 11:00-12:00 toinen jakso. Eli kaksi tuntia putkeen oli mahdollista kisata SSB:llä. Tänä vuonna oli myös tullut mahdollisuus kisata vain yhden tunnin ajan, joka oli osoitettu kaikkein kiireisimmille. Itselläni tuo 2h löytyi sillä tätä kisaa olen odottanut. Lämmittelin edellisenä päivänä kun sattumoisin huomasin CQWWDX kisan olevan menossa, johon osallistuin SSB:llä 20m alueella.

Edellispäivän CQWWDX (lämmittely)kilpailu
tuotti jopa yhden Brasilia ja USA kontaktin 

Itse asiassa syy miten sen huomasin oli se että aloin virittelemään N1MM kilpailulokitussoftaa valmiiksi. Siinä kun on mahdollista kilpailukohtaisesti valita ulkoasu siten että kaikki tarvittavat kentät (eikä mitään ylimääräistä) on esillä. Lokitus on tällöin todella helppoa ja softa kertoo myös jos olet syöttämässä tuplaa 'DUPE' eli asemaa, jonka olet jo aiemmin kisassa workkinut. Lisäksi jos olet kirjoittanut asematunnuksen jo kenttään mutta et sitten kopitakaan sitä tai hän ei kopita Sinua, niin pelkästään radio vefoa kääntämällä kenttä pyyhkiytyy tyhjäksi ettei tarvitse tehdään mitään ylimääräistä ottaakseen seuraavan kuulemansa kutsun vastaan.

N1MM lokisofta Kalakukko kisan aikana käytössä

Ikävä kyllä Kalakukon SSB alueet ovat vain 40m ja 80m, kun itselläni OCF antenni taipuu huonosti noille taajuuksille ja olisi parhaimmillaan 20m:llä. Kokemukseni mukaan 40m toimii joskus jotenkuten, 80m ei yleensä ollenkaan. Niinpä valitsin että osallistun 'Single Band' kisaan, eli kilpailen vain 40m alueella.

Viime vuonna pääasiassa vain metsästin toisia eli kääntelin vefoa kilpailun taajuusaluetta edestakaisin ja yritin löytää kutsujia. Nyt käytin toisenlaista strategiaa ja jumitin itseni aivan taajuusalueen alkuun eli 7060kHz taajuudelle. Tuntui että 7060-7085 oli suunnilleen QRM-vapaata, sillä siitä ylöspäin minulla on ensin jotain tilulilua (vähän kuin joku digimode, mutta luultavasti joku ulkoinen häiriölähde aiheuttaa sen koska se on jatkuvaa) ja sitä ylempänä 7100 eteenpäin oli paljon kovaäänisiä venäläisasemia äänessä.

Varmistin ensin että kyseinen taajuus oli vapaa, huutamalla 'Is this frequency in use?'. Ja kun en saanut vastausta niin aloin itse kutsumaan 'Kilpailukutsu, Kilpailukutsu, Oohookaksidaaviddaavid (OH2DD) oohookaksidaaviddaavid, kilpailukutsu' ja jäin odottamaan vasta-asemia. Meni ensimmäiset 29 minuuttia ennenkuin ensimmäinen vasta-asema löysi minut. Meni jo monta kertaa usko siihen että onko se kilpailu tänään ja olenko oikealla taajuudella ja mihin kellonaikaan se nyt oli. Kun en kuullut ketään suomalaisia asemia 40m:llä eikä kukaan osunut myöskään taajuudelleni. Ja tietysti mokasin heti ensimmäisen aseman :( Kuulin kutsun mutta keskityin hänen numeronsa ja maakuntatunnuksensa kuulemiseen ja kirjoitin ne ylös. Vasta-asema vielä kysyi että 'saitko, roger' ja vastasin että 'sain, kiitos'. Ja siinä vaiheessa huomasin että en ollut kirjoittanut kutsu-kenttään mitään ja tietysti vasta-asema oli jo siirtynyt eteenpäin. Sitten vain kovasti muistelin että mikähän se kutsu oli, siinä oli mielestäni oohoo kaksi urho eemeli, mutta en ollut aivan varma että oliko se siinä vai oliko ehkä vielä jotain muutakin. Päädyin kuitenkin siihen että niin se taisi olla ja kirjasin sen lokiin ja toivon parasta :)

Koska jo parin kerran jälkeen alkoi tulla papukaijamainen olo, hyödynsin aiemmin hankkimaani ja asentamaani DRU-3A tallennuspiiriä, johon sain nauhoitettua oman kutsuni ja sitten vain painamalla jalalla tangentti pohjaan riitti että painoin TS-2000 rigistäni nappia '1'. Kyllä on hyvä vehje tuo tallennuspiiri.

Ekan tunnin aikana tuli 7 asemaa kerättyä. Toisen tunnin aikana ensimmäiset 25minuuttia pysyin vielä kutsumoodissa eli valitsin toisen taajuuden 2068 ja kun venäläiset tuli 2069:lle splättäämään niin siirryin 2064:lle. Tällöin sain tuon 25minuutin aikana 11 asemaa. Loppuajan siirryin sitten metsästysmoodiin eli hakemaan muita asemia ja sain vielä 6 asemaa tuon 35min aikana. Yhteensä vasta-asemia tuli workittua 2h aikana 24kpl, jopa 2kpl Lapista ja 1 Ahvenanmaalta. Taisi olla 3-4 asemaa, joilla jouduin  toteamaan että 'valitettavasti en nyt saa kopitettua' vaikka monta kertaa yritettiin. Minulla oli kohinat jossain S7:n paikkeilla joten sai olla aika vahva vasta-aseman signaali että se tuli läpi. Ja 2h jälkeen minulla korvat soi kun kohina oli ollut niin kovaa.

Välineistöä:
Rigi: Kenwood TS-2000 jossa lähetystehoa 100W
Kuulokkeet: Heil Pro 7, joissa on vaiheistuksen säätöön katkaisija ja pyöritettävä potikka, joka on osoittautunut todella hyväksi vaikeammissa kuunteluolosuhteissa.
Tangenttina: Heil FS-3 jalka-tangentti
Mikrofoni: Silent Keyn jäljiltä ostettu Heil GM-4 mikrofoni joka on Thomannilta ostetun pöytälevyyn kiinnittyvän Rode PSA-1 mikrofonipuomin päässä. Näin minulla on molemmat kädet koko ajan vapaana ja sen myötä työskentely on erinomaisen mukavaa.

Nyt kun antenniasiat saisi vielä paremmalle tolalle niin johan alkaisi kisakunto kohentua :)

Ensimmäinen Lappi-maakunnan asema jonka kanssa pidin yhteyden muuttuikin vähän kiusalliseksi ja noloksi minun kannaltani. Varmistaakseni että tunnistan annetut maakuntatunnukset oikein, minulla oli kilpailun säännöt PDF-dokumentti koko ajan esillä. Ja siinä ei ollut mikään maakunta LA niin menin tietysti varmistamaan että oliko nyt annettu oikein ja sain vastauksen että 'kyllä Lappi on LA'. No oikeassapa oli kaveri toisessa päässä. Järjestäjille oli näköjään käynyt valitettava vahinko ja Lappi oli jäänyt pois. Lisäksi sain maakunnaksi PP ja ihmettelin että mikäs se nyt oli. Arvasin kyllä että taidettiin tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaa, mutta säännöt (se versio jonka olin ladannut - osassa oli näköjään alin maakuntatunnusten rivi jäänyt pois ja siksi nämä epäselvyydet) tunsivat 2016 vain 'PO' eli Pohjanmaa, kun 2015 vielä oli PP erikseen ja Lappikin oli 2015 vielä olemassa eikä menetetty :) Niinpä korjasin sen itselleni lokiin 'PO'.

Lopuksi 'exporttasin' eli tallensin lokin N1MM sovelluksesta ADIF-muotoon, joka on yksi hyväksytyistä sähköisen muodon formaateista, ja lähetin sen annettuun sähköpostiosoitteeseen. Näin oli loki samantien toimitettu ilman puhtaaksikirjoittamisia tai skannauksia tms. (tosin tässä kisassa lokipakkoa ei edes ole ja jos sellaista pitää (kuten yleensä pidetään) niin jopa paperiloki olisi ollut vaihtoehtona lähettää. Mutta itse suosin sähköisiä versioita suoraan lokiohjelmista.

Viime vuonna osallistuin kisaan lopulta 40m single band kisaan ja uusien amatöörien kilpailuun. Kusot viime vuoden kisassa olivat:
2015: 80m 5kpl ja 40m 31kpl (yht: 36kpl)

Joten tämän tulos on todella surkea suoritus edellisvuoteen verrattuna.

2016: 40m 24kpl

Mutta kuulin sittemmin että keli oli todella huono kaikille, eli kyse ei ollutkaan niin paljoa antennistani. Strategiani taisi sittenkin olla onnistunut vaikeuksista huolimatta, sillä 40m single bandilla minulle lohkesi tästä ykkössija! :) 

Ensivuodelle on ensisijainen tavoite saada 40 ja 80m alueella antenni(t) parempaan kuntoon, jotta huonommallakin kelillä olisi vielä paremmat mahdollisuudet. Strategiaa täytyy miettiä sitten ensi vuonna taas kun näkee onko säännöissä uudistuksia tulossa.