Balunin ja OCF-antennin mittaustuloksia

Sekä itse rakennettu Balun (erittäin vahvasti OH2BGR, eli Harrin avustamana), samoin kuin OCF-antenni mitattiin miniVNA:lla http://miniradiosolutions.com/, eli antennianalysaattorilla. Antennin virittämisessä optimoitiin 20m aluetta, koska virittäminen montaa taajuutta kuuntelevassa antennissa on aina jonkinasteinen kompromissi, niin pitää tehdä valinta minkä alueen haluaa olevan optimaalisin.

Balunin mittaustulos. 

Balunista tuli erinomainen :) Tässä kuvassa tuijotetaan siis tuota Punaista käyrää, joka kertoo palautuvan aallon(tehon) suuruuden, joka antenniin lähetetystä tehosta palautuu takaisin lähettimeen. Mitä pienempi arvo, sen parempi. Niin lähellä yhtä kuin mahdollista, kuitenkin mielellään alle 2 jotta se on viritettävissä antennivirittimellä.

OH2DD baluni mitattuna heti sen valmistamisen jälkeen

Antennin mittaus

OCF ('Off Center Feed' dipoli) antenni mitattiin myös heti valmistamisen jälkeen Lohjalla. Mutta kun se asennettiin QTH(sijainti):hon eli Vihtiin niin antenni nostettiin ylös paikalleen niin että se roikkuu ilmassa koksematta muihin kuin sitä kannatteleviin naruihin. Tehtiin mittaus, jonka perusteella nähtiin mihin kohtiin taajuudet näyttävät virittyvän ja laskettiin tuloksen peruseella paljonko kumpaakin antenniviikseä tarvitsi lyhtentää. Lyhentäminen tehtiin yhden sentin tarkkuudella. Sen jälkeen kun antenni oli oikean pituinen, se nostettiin takaisin ylös ja tehtiin lopullinen mittaus, jonka tulokset alla.

Tuloksista ja niiden lukemisesta

Mittausalue, eli halutun/tavoitellun taajuusalueen alku on punainen pystykatkoviiva M1 ja päättyminen sininen pystykatkoviiva M2. Tämä väli on siis se jolla kyseinen amatööritaajuusalue sijaitsee ja sitä vasten lähdetään sitten mittaamaan mihin kohtaan antenni on optimoitu. Eli mihin kohtaan antennilla tämä taajuusalue asettuu ja mitkä ovat ne taajuusalueet, joissa taajuus asettuu optimaalisesti tähän väliin ja mitkä ovat niitä taajuusalueita, jotka jäävät tällä antennilla näiden ulkopuolelle, joka tarkoittaa että antenni ei juuri sillä taajuusalueella ole optimaalisin tai jopa ei käytännössä sillä alueella tule toimimaan. Joissan kohden kuten tässä minun antennin tapauksessa 80m ei osu optimialueen sisälle, vaan se osuu optimikohtaan alueen ulkopuolella. Tämä ei automaattisesti tarkoita ettei MITÄÄN kuuluisi. Mutta se tarkoittaa sitä ettei välttämättä kuulu kovin hyvin. Alue voi siltä kuulua, koska tuolle taajuusalueelle jota kuunnellaan voi silti osua aallon puolikkaita tai neljäsosia, harmonisia taajuuksia tms.

6m alueen mittaustulos

Mittaustulos 6m alueelta

10m alueelta mitattuna

10m alueelta mitattuna MiniVNA:lla

17m alueelta mitattuna

17m alueen mittaustulos MiniVNA:lla

20m alueen mittaustulos

Tämä on ehdottomasti paras. Tuo vihreä katkoviiva on se optimi, johon virityksen (alimman kohdan SWR:ssä eli punaisessa käyrässä) pitäisi osua. Tässä se on juuri oikeassa kohdassa ja SWR (palautuvan aallon voimakkuus) on todella hyvällä tasolla. Eli tuo punainen käyrä ja sitä vastaavat punaiset numerot vasemmassa reunassa pystyakselilla. Sen pitäisi olla niin lähellä yhtä kuin mahdollista, joka tarkoittaa että mitä vähemmän se on YLI yksi, niin sitä vähemmän palautuu tehoa takaisin päin. Optimi olisi siis tasan 1, mutta se taitaa olla lähinnä korkeintaan teoreettisesti mahdollista. Yleensä se vähän sen yli, mutta sen tulisi pysyä mielellään alle 2 niin antenni on vielä viritettävissä antennivirittimen avulla ja ei ole pelkoa radion rikkoutumisesta. Rikkoutuminen tulee mahdolliseksi, jos lähetetty teho palaa liian suurena antennista takaisin radioon (eli palautuva aalto, eli SWR).

20m alue mitattuna MiniVNA:lla

40m alueen mittaustulos

40m alue mitattuna MiniVNA:lla

80m alue mitattuna

Tämä on esimerkki siitä kun optimikohta (vihreä katkoviiva) ei osu ollenkaan kuunneltavan alueen sisään (pun M1 ja sin M2 markkerien väli). Tämä alue voi silti kuulua antennivirittimen avulla jotenkuten (kuten on kuulunutkin, kuten siinä 4000Mhz molemmin puolin). Mutta se vaatii virittämistä eikä kuuluvuus ole optimaalisen hyvä.

80m alue mitattuna MiniVNA:lla

160m alue mitattuna

160m alue mitattuna MiniVNA:lla

Tämän balunin ja antenninrakentamisen ja mittaamisen jälkeen oli jo paljon parempi käsitys siitä mikä vaikuttaa mihinkin. Ja tuli myös selväksi että antennianalysaattori on aika välttämätön jos haluaa ymmärtää oman antenninsa toimintaa. Toki antennin voi riipaista sinne oksaan vaikka pitkälankana ja alkaa vain kuuntelemaan että mistä alkaisi kuulua jotain. Sekin voi olla joskus hauskaa kokeilemista, mutta kun itse haluan workkia (pitää yhteyksiä) maailmalle, niin on hyvä tietää mitkä on ne omat optimaalisimmat kuuntelualueet. Ja yleensäkin tietää että onko vika radiossa, antennissa vai kelissä.

Jos antenni on mittaamatta ja mitään ei kuulu niin ei voi tietää onko vika antennissa vai kelissä (olettaen että radio toimii ja sitä osaa käyttää, jolloin se voidaan jättää pois laskuista). Aiemmassa blogikirjoituksessani kerroin parikaapelidipolista jonka tein vain sinnepäin ilman mitään näkymää sen toimintaan, koska ei ollut mittausmahdollisuutta. Tuolloin minulla ei ollut edes SWR-mittaria, jolla olisin varmistettua onko todennäköistä että antennista yleensäkään lähtee mitään ulos, vai onko SWR niin korkea että käytännössä kaikki teho palautuu takaisin radiolle eikä antenni käytännössä lähtetä (ja radio ilman antenniviritinintä(tuneria) saattaisi olla vaarassa rikkoutumiselle). En oikeasti ollut tietoinen onko se edes sinne päin optimaalinen yhdelläkään alueella. Kun sitten ei kuulunut ketään, saatoin vain päätellä että ehkä antennissa on vika. Mutta yhtä hyvin se vika olisi voinut olla radiossa tai kelissä.

Kun tietää oman radionsa toimivan ja on mitannut antenninsa ja tietää millä alueilla se toimii, niin silloin muuttujien määrä on huomattavasti pienempi. Suurimmaksi tekijäksi jää tällöin yleensä keli. Huonolla kelillä kuuluu Italia ja Venäjä. Hyvällä kelillä Japani ja Brasilia.

Antennianalysaattori on siis tallennettu mielen ostoslistaan tulevaisuudessa  - sinne muiden ostettavien asioiden jatkoksi :)