OCF-antenni alas, viritys ja takaisin ylös - nyt toimii lanka Brasiliaan asti!

Baluni jäi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen
ilmaan roikkumaan, sillä se ei OCF-antennissa
 osunut sopivaan kohtaan
pihalla/rakennuksen läheisyydessä,
että sen olisi saanut johonkin kiinnitettyä. Toimii.

OCF ('off center feed' lanka-antenni, jossa syöttökaapeli kiinnittyy 1/3 kohtaan antennia, eikä keskelle). Antenni tuntui toimivan jotenkuten kun olin lyhentänyt sitä molemmista päistä 30cm. Ongelma vain on siinä että OCF-antennia a) ei voi virittää lyhentämällä kummastakin päästä yhtä monta cm, koska OCF:n 'viikset' ovat 1/3 ja 2/3, joten lyhennykset pitäisi olla vastaavasti, b) antenni tulee mitata jos haluaa varmistua että viritys on oikein. Antennia voi lyhentää johonkin teoreettiseen mittaan, mutta antennin lopullisen asennuspaikan muuttujat, kuten maa(taso), maaperän koostumus, antennin korkeus, kulmien suuruudet jos antenni tekee mutkia matkalla (kuten minulla tontin ollessa liian pieni suoralle vedolle) jne. vaikuttavat antennin SWR (lähetettäessä palautuvan aallon) suuruuteen sekä myös siihen onko antenni vireessä, eli osuuko haluttu taajuus myös toisessa eli vastaanottavassa päässä halutulle samalle kohdalle. Jos antenni on väärin viritetty niin kun oma radio sanoo että 14.000 Mhz niin se voikin olla vastaanottavassa päässä vaikka 14.500 Mhz ja näin nämä ei käytännössä milloinkaan kohtaa oikeassa kohdassa. Niinpä on hyvä että antenni sen paikalleen asennuksen yhteydessä mitataan, jotta tiedetään että oma antenni on optimoitu ja myös tietää sen puolen olevan kunnossa. Eli jos kuuluvuudessa on ajoittain ongelmaa, niin on ainakin yksi tekijä vähemmän jota tarvitsee epäillä.

Erittäin hyvin onnistunut baluni. Ainakaan tästä ei jää qusot kiinni! :)

Tässä työssä minua oli taas kerran auttamassa Harri eli OH2BGR. Yhdessä otimme antennin alas, mittasimme molemmat antennin viikset ja lyhensimme niitä ensin kerran, nostimme antennin ylös ja mittasimme. Jälleen kerran mainiona apuna onkivavat, vavan päähän kiinnitetyllä koukulla varustettuna! Näytti että edelleen antenni on vielä vähän liian pitkä, joten laskimme nyt saatujen mittaustulosten kanssa paljonko optimi SWR on sivussa halutusta kohdasta ja näin saimme muunnetuksi taajuuseron senttimetreiksi ja pääsimme lyhentämään sentin tarkkuudella antennin molemmat päät. Vielä mittaus ja tulokset olivat odotettuakin parempia. Nyt antenni vielä ylös ja huolellisesti asetellen niin että tällä kertaa antenni ei osu puun runkoon eikä edes oksiin/havuihin matkalla.

Oikeaoppisempi kiinnitys antennille. Omenapuusta tulee naru, jossa lenkki. Lenkin kautta kulkee antenni,
joka näin jää kauas oksista ja kulkee 'vapaana' maadoittumatta matkalla mihinkään.

Kun antenni oli nostettu takaisin ylös ja mitattu otin tietysti saman iltana jo ensimmäisiä qusoja ja ensimmäiset oli edelleen Euroopassa, kuten tähänkin asti. En ensin huomannut paljoakaan eroa antennissa aiempaan. Radiokelit vain tekivät tepposiaan. Seuraavina päivinä ulottui qusot ensin Ukrainaan, joka oli ensimmäinen 'Euroopan ulkopuolinen' quso, mutta kunnolla pääsin ulommas sitten toisena iltana, jolloin minut kuuli ja vahvistimme kuuluvuuden molemmin puolin Japaniin. Nyt oli siis 7700 km plakkarissa. Päivä vielä eteenpäin ja tuli lähes 4000km lisää kun quso vahvistettiin puolin ja toisin Brasiliaan, eli n. 11500km! Aika hyvin lanka-antennilla :)

Vertikaaliantenni Diamond v2000 sai olla sellaisenaan. Siinä ei ole paljokaan virittämistä. Ehkä kiinnityksen voisi laittaa 'asiallisemmaksi', kun se on edelleen 'pikakonstein' kiinni, eli laitettu sillä mitä sattui olemaan kun ei ollut sitä mitä olisi pitänyt :D

Vertikaaliantennini Diamondin V2000 on vielä 'väliaikaisella'
asennuksella kiinni odottamassa että löydän oikeat kiinnitystarvikkeet.
Saas nähdä kauanko siihen menee :)

Ensimmäiset ulkomaan yhteydet workittu!

Ensimmäisiä logimerkintoja ulkomaan yhteyksistä

Tänään otin alas OCF-antennin. Se kosketti puiden runkoja matkalla, samoin kuin katon reunaa ja erityisesti tuo puiden runkoihin koskeminen saattaa aiheuttaa antennin maadoittumisen puun kautta. Tiedossa oli myös että se on liian pitkä (tarkoituksella jätetty paikallaan virittämistä varten). Otin antennin alas molemmista päistä, muutin sen kulkureittiä ottaen parista matkalla olleesta puusta tukipisteitä ja kiinnittäen antennin roikkumaan naruista sen sijaan että se kulkisi oksien hangoissa, vaikka eristetty olisikin. Lyhensin myös n. 30cm, eli symmetrisesti molemmista päistä antennia. Se nyt ei OCF:ssä ole välttämättä ihan oikea tapa. Nämä kaikki muutokset kuitenkin saivat aikaan sen että vihdoinkin minua myös kuultiin. Eka ulkomaan kuso oli Dresdeniin Saksaan, jossa vastassa oli 500W yagi-antenni. Ensin sain 5/7 kuuluvuudeksi mutta kohta hän korjasi 5/9, kun ilmeisesti tajusin alkaa puhumaan lähemmäs mikrofonia :) Lähetysteho minulla oli ensin 90W mutta sitten nostin sen 100W, eli niin sanotusti 'nupit kaakkoon' :) Yagi-antennin eron kuitenkin huomasi kun jatkoi kaverin kuuntelua. Seuraava yhteys hänellä oli Kuwaitiin (jota kuulin hyvin vaimeasti), sitten olikin jo Malesia vuorossa (vielä vaimeammin kuului minulle).

Seuraava yhteyteni oli vastaus yleiseen kutsuun. CQ:ta (yleiskutsu) huuteli kaveri Kreikasta ja kuulin että hänellä oli 100W lähetysteho, mutta molemmilla oli vaikeuksia saada selvää enemmästä kuin toistemme kutsuista. Jää vähän yllätykseksi tuleeko QSL-korttia vai ei :)

Sitten osuinkin Hollannissa sijaitsevan Weert nimisen kaupungin special eventiin, sillä kysymyksessä oli kaupungin vapautumisen 600v juhlan erityiskutsu. Kuuluvuus oli hyvä molempiin suuntiin ja vastapuoli kertoikin että omatekoiset antennit oli sinä iltana osoittautuneet jopa paremmiksi kuin kaupalliset. En siis ollut ainoa omatekoisella yhteyksiä ottava :) QSL tuli rekisteröityä myös siellä päässä.

Seuraavaksi vastasinkin Portugalista CQ:ta huutelevalle Manuelille, jolle annoin 5/7 sillä luettavuus oli hyvä mutta ääni aina ajoittain meinasi hävitä kuulumattomiin eikä tullut mittarille kuin siinä 7 pintaan. QSL:t luvattiin vaihtaa.

Viimeinen tältä illalta oli Italia, jossa Claudio, 300W lähetysteholla ja Kenwoodin TS590:llä otti aika pikaisia yhteyksiä. En tiedä yrittikö vain saada mahdollisimman monta illassa vai oliko jonkinlainen kilpailu meneillään - ei ainakaan maininnut kutsussa mitään kilpailusta. Joten ehkä se oli vain Ferrarin nopeaa Italialaista toimintaa :D

Mahtavaa kun vihdoin tulee kuulluksikin ja pääsee harjoittelemaan tuota radiokeskustelua. Vaikka työssä englantia käytän aika paljon, niin tämä on taas ihan erilaista puhumista. On lyhenteitä, on vaikeuksia saada vastaanottajan puheesta selvää, täytyy keskittyä aika moneen uuteen asiaan samalla kun yrittää kuunnella mitä toinen sanoo. Ja niitä ITU aakkosia näyttää olevan monenlaisia :) M on välillä Mike, välillä Mexico ja välillä jotain muuta, joka aiheuttaa sen että ajoittain on vaikea tunnistaa että joku siis on tavaamassa jotain tavausaakkosin, eikä juttelemassa normaalisti :) Sunnuntaina tarkoitus virittää tuo antenni joten katsotaan mitä se tuo vielä parannuksia. Täytyy katsoa mitä nyt OCF:llä saa aikaan. Mutta kyllä se jo Yagi-antenni on tulevaisuuden suunnitelmissa. Se kohdennettavuus ei olisi pahitteeksi pidemmissä yhteyksissä. Mutta nuo wattimäärät mitä jotkut näyttävät kaukoyhteyksiin käyttävän vaatisivat jo yleisluokan pätevyyttä. Toisaalta olen useampaan kertaan kuullut kuinka pienilläkin wateilla saa pitkiä yhteyksiä kun kelit ovat kohdillaan. Eli kaipa noilla yageilla ja etenkin wateilla saisi osoittain kompensoitua huonoja kelejä :) ja ulottuisi antennin suunnatun säteilykuvion perusteella paljon kauemmaksi kuin lanka-antennilla.

Rigi ja antennit paikallaan muttei lopullisessa paikassa

Tilasin ebaystä käyttettynä rigin (Radio/lähetin) Kenwood TS-2000, johon päädyin muutaman tunnin youtubevertailujen sekä Lohjan OH2AAB kerholla kuulemieni kokemusten perusteella. Tätä rigiä on tehty jo yli 10v, joka kertoo tuon mallin hyvyydestä. Poweriksi valitsin Diamondin GSV3000, vältellen hakkurivirtalähteitä, jotka saattavat aiheuttaa omia ongelmiaan. Tässä powerissa on vanhaan malliin 'rautaa' sisällä, ja painokin 9,3kg. SWR mittariksi halusin mallin jolla voin testata SWR:iä (palautuva aalto, joka on haitallinen kuuluvuudelle ja rigille jos liian iso) aina 70cm aallonpituudesta 160m aallonpituuksiin. Iso osa malleista kattaa 2m-160m, joten tällaisen mallin metsästämiseen meni vähän aikaa. Etenkin kun halusin sen olevan 'ristinäytöllä', jossa 2 viisaria yhdessä ja samassa mittarissa näyttää sekä lähetystehon että palautuvan aallon voimakkuuden yhtäaikaa.

Antenniksi tilasin Diamondin v2000:sen josta olin kuullut niin paljon hyvää sekä kerholla että forumeilla (www.radiohullut.net/foorumi). Asennus sujui perinteen (joka kuulemma on varma keino saada hyvä asennus) mukaan sadesäällä. Kertaalleen piti antenni ottaa pois kun SWR:tä näytti 5. En ollut osannut kasata sitä oikein, mukana olleet kiinankieliset ohjeet ja huonot kuvat eivät paljon auttaneet. Löysin netistä englannkieliset ohjeet valmistajan sivuilta kasaukseen ja sitten tajusinkin että mikä oli vialla. Ei riittänyt että ylä- ja alapään antennista yhdisti toisiinsa vain työntämällä yläpää kiinni alapäähän. Yläpään sisällä vähän karkuun ja piiloon oli jäänyt antennin 'keskilanka', joka piti koputella takaisin näkyville niin sitten sen sai ruuvilla kiinnitettyä alapään vastaavaan keskilankaan. Tällä antennilla kattaisin 70cm, 2m ja 6m alueen. Antenniputkea ei ole (eikä löydy lähialueen rautakaupoista), joten nyt tähän kuumeeseen otin pihalta pätkän terassilautaa ja asensin antennin siihen kiinni. Hätä ei lue lakia :)

v2000 katonharjalle asennettuna 'lankun' päähän

10m-80m alueelle tarkoitus oli saada OCF, antenni, eli lanka-antenni johon syöttö ei tule keskeltä kuten dipolissa vaan n. 1/3 kohdalta tässä minun tapauksessani. Laskelmat, tarvikkeet ja malli löytyi ja eritoten osaaminen löytyi Harrilta OH2BGR , jonka opissa olin balunin rakentamisessa. Balunin ja antennin rakentamisessa hyödynnettiin killua, akryyliä, sähkörasiaa ja sisälle tulevia komponentteja....ferriittirenkaita jne.

Puuhun ripustamiseen käytin, en linkoa kuten kutsuni kirjaimista voisi päätellä (Daavid), vaan kiveä, johon olin teipannut narun ja sitten heitin sen ylempänä olevia puun oksia kohden. Jäihän se kivi välillä johonkin oksan hankaan jumiin ja piti mennä tikkailla ja haravalla tönimään sitä sieltä pois ja toivoa että se putoa omalle puolelle, jolloin pää olisi jo vaarassa. Hetken jo mietin että pitääkö hakea moottoripyöräkypärä suojaamaan :) No lopulta sain narut oksien yli ja hinasin killut (vaijerit) ylös. On niin matalia puita tontilla että pitäisi saada ihan ylimmille oksille asti antenni. Nyt nimittäin antenni on kiinni katon reunassa. Ja vaikka Killu on suojattu niin ei se nyt hyvääkään tee.

Antenni jätettiin paikallaan virittämistä varten hieman ylipitkäksi. Kunhan saan antennin paremmin ylös (kun jaksan tehdä saman operaation vielä toistamiseen) niin sitten suoritetaan viritys. Tällä hetkellä haittana on se että SWR on vielä tästä virittämättömyydestä johtuen liian korkea, lähemmäs 3. Joten vasta-asemat kuulevat vähän huonosti minua toistaiseksi. Itse baluuni on parempi kuin kaupassa, se mitattiin samoin kuin antenni OH2BGR pihalla jossa se näytti todella hyvältä (toki sielläkin oli näkyvissä se että pituuden ollessa vielä hieman ylipitkä, eivät taajuudet osu ihan kohdalleen.

OCF antenni 10-80 metrille antennin baluuni ja antennin 'viikset' killusta

Tällä hetkellä olen laittanut tilapäisesti rigin olohuoneen nurkkaan. Se ei ole ollut kovin suosittu muun perheen keskuudessa ollessaan siinä. Heitä tuo mielenkiintoinen suhina ja pörinä tuntuu häiritsevän :) Joten nyt arvon että rakennanko radiohuoneen yhteen pienempään huoneeseen vai teenkö saman kuin moni muukin että rakennan talliin radionurkan. Koska antenneja (jotka ovat yllättävän paksuja, kun käyttää ulkona ecoflex 10 plus koaksiaalikaapelia) tulee jo ensialkuunkin 2kpl ja jatkossa ehkä muutama lisää, ollaan siinä tilanteessa että niitä varten joutuu tekemään ihan kohtuu kokoisen reiän seinään. Samoin kuin ulos vietävää maadoituskaapelia varten. Tämä kaikki puoltaisi tallia, johon näitä reikiä ehkä mieluummin tekee. Sen jälkeen voi miettiä sitten pöytiä, hyllyjä ja ergonomiaa. Tällä hetkellä se menee usein lattialla tai nojatuolissa rigin vieressä kaikkea muuta kuin ergonomisessa asennossa :D

Ylhäältä alas, SWR-mittari, Rigi(Radio/Lähetin), Poweri

Triplexeri vielä puuttuu, tulossa tässä lähiviikkoina. Sen jälkeen minun ei tarvitse vaihtaa rigin takana antennikaapelia 3 eri sisääntulon välillä (70cm/2m/HF6m) vaan sen jälkeen ne on kaikki yhtäaikaa kiinni, ja tulevat siis kaikki tuosta samasta Diamondin v2000 antennista.

Luvat kuntoon ja aalloille... vai käykö radioamatööriksi ryhtyminen niin helposti?

Radioamatööritoiminta on kiinnostanut siitä lähtien kun englannin opettajani ala-asteella OH3DB oli radioamatööri ja hänen pihallaan oli korkea antenni ja se ajatus siitä että tuollaisella pystyi juttelemaan ympäri maailmaa ihmisten kanssa oli ihmeellinen ja kiinnostava ajatus. Silloin olin yhtä kaukana noiden laitteiden hankintamahdollisuuksista kuin kuu on maasta. Mutta kipinä säilyi ja on aina ollut mielessä, että joskus. No nyt hieman yli 30v myöhemmin (ei aika eikä mikään galaktisissa mittasuhteissa) otin konkreettisen askeleen. Opiskelin webissä luvat OH3AD eli Riihimäen kolmosien tuottamalla opiskelumateriaalilla (videoilla). 'Di-Daa', CW (morsetus) on onneksi jäänyt tutkintovaatimuksista pois, koska muuten lupien saaminen olisi ottanut huomattavasti kauemmin. Paljon oli silti opittavaa, Ohmin laki piti kerrata, vaikka olen sen elämäni aikani monessa yhteydessä jo opetellut. Ja muutakin elektroniikkaa joutui yksinkertaisella tasolla kertaamaan. Koska radioamatööriharrastukseen kuuluu olennaisena osana erilainen antennien ja radiolaitteiden rakententelu/virittely ja koska radioamatööri ('hami') saa lähettää radioliikennettä melko tehokkaillakin lähetyksillä niin osaamisvaatimuksia on ymmärrettävästi huomattavasti enemmän kuin meri-VHF tai metsästysradio tms käytössä.

Käytännössä katsoin videot webissä T1 ja K1 osa-alueesta jotka kumpikin täytyy suorittaa tenttinä hyväksytysti läpi saadakseen luvat. Kun videot oli katsottu luin yhden päivän kysymyksiä/vastauksia (kahteen asti yöllä) ja menin seuraavana iltapäivänä tekemään tentin. Läpi meni kumpikin tentti lähes täysillä pisteillä. Pätevyystodistus taisi tulla parissa viikossa, mutta sillä ei vielä saa itsenäisesti lähettää radioliikennettä ja piti odottaa vielä kutsutunnusta (asematunnusta). Sen odottelu vei toiset pari viikkoa sillä olin samalla maksanut ekstraa ja ostanut itselleni haluamani loppuosan tunnukselle. Liityin sekä SRAL:iin (Suomen Radioamatööriliitto) joka järjestää kotimaisella tasolla tapahtumia ja valvoo suomalaisten radioamatöörien etuja viranomaisiin ja maailman muihin olennaisiin järjestöihin nähden. Samoin liityin myös paikalliseen radioamatöörikerhoon Lohjan Radioamatöörit OH2AAB, jonka kerhoillat ovat kartuttaneet tietämystäni melkoisesti ja tuoneet uusia mukavia tuttavuuksia ja apua.

Viimein asematunnus tuli ja nyt oli lupa lähettää. Ensimmäisenä radiona hommasin kiinalaisen 'käsikapulan' Baofeng 5R (sekä siihen tehoantenni ja vara-akku) alta satasen hinnalla. Sillä pystyi juttelemaan 70cm ja 2m aaltopituuksilla, joka käytännössä tarkoittaa sitä että sitä käytetään 'toistinasemien' kautta. Eli otetaan yhteys 'linkkiasemaan' joka laajentaa ulottuvuutta ja välittää radioliikennettä muiden pienempitehoisten asemien kanssa (muut käsikapulat tai autolaitteet). Varsinaista suoraa yhteyttä asemien välillä ilman toistinasemaa näillä ei juuri pidellä. Sitä varten tarvitsen vähän pidemmillä aallonpituuksilla (etenkin 6m-160m)  toimivan pöytäradion eli 'pöytärigin', joka lähtikin tilaukseen, kun löysin sopivan laitteen, eli Kenwoodin TS-2000E.n käytettynä ebaystä. 

Olin myös hommannut pari 'retrolaitetta' kuten vanhasta Nokia/Mobirasta MD59 (90-luvun alun 'matkapuhelimia/autopuhelimia') tehdyn  70cm alueella toimivan radion. Poweriksi hommasin myös käytettynä radiohullut-foorumilta Diamondin GSV3000 powerin, joka on ns. pakka-poweri. Eli siellä on oikeasti 'rautaa' sisällä ja siksi painokin 9,3kg :) Nuo radiolaitteet pääsääntöisesti toimivat 12V (tai 13.8V)  virralla ja vaativat erillisen virtalähteen. Sen lisäksi ostin autoon sopivamman vanhan 'työ-ericssonin' joka näytti enemmänkin LA-puhelimelta. Se piti saada autoon asennettua ja se onnistuikin kun sopiva määräaikaishuolto oli käsillä. Pyysin samalla johdottamaan takakontin akusta sulakkeilla varustetut virtajohdot.  Lisäksi auton rungosta vielä erillisen maadoitusjohdon jolla radion runko saadaan maadoitettua. Nyt pitäisi vielä saada antenni mutta mieli ei tehnyt alkaa ehjää auton kattoa rei'ittämään, joten ajattelin magneettiantennijalkaa. Se ei kuitenkaan osoittautunut hyväksi ideaksi. Olin ostanut kirpparilta vanhan LA-puhelimen ja sen mukana tuli magneettijalalla oleva antenni, josta sain hyödynnettyä magneettijalan. Kun sitten testasin magneettijalkaa niin antenni ei kovemmassa vauhdissa pysynyt katossa kiinni (joka olisi korjaantunut paremmalla magneettijalalla ja ohuemmalla/lyhyemmällä antennilla). Isompi ongelma oli se että vaikka kuinka yritti puhdistaa magneetin ja katon ettei jäisi hiekkapölyä, onnistuin saamaan nopeasti naarmun kattoon irrottaessani magneettijalkaa. Joten päädyin siihen että hommaan kattokiskoon sopivan antennijalan. Tällaisen tilasinkin sitten käytettynä foorumilta mutta se osoittautui vääränlaiseksi. Sain antennipiiska-osan radiokerholaiselta samoin kuin 70cm autoradioversion, mutta minulta nyt puuttui antennijalan sovitin kattokiskoon, varsinainen antennijalka sekä kaapeli antennin ja radion väliin.

Virittääkseni minkä tahansa langan antenniksi (tai varmistaakseni yleensäkin valmiidenkin antennien soveltuuvuuden) tarvitsisin SWR-mittarin, jolla mitata antennin toimivuus radion(lähettimen) kanssa, sillä muuten voisi olla pahimmillaan tiedossa se että radiosta tulee 'asennussavut' ulos :) SWR mittaria minulla ei vielä myöskään ollut. Kuulinkin kerholta kun päivittelin että minulla koko ajan tuntuu puuttuvan jotain, että samaa oli toinen kerholainen aikanaan päivitellyt että 'tämä on kyllä kumma harrastus kun koko ajan saa olla OSTAMASSA jotain'. Ja onpa minua 'lohdutettu' että se on ihan tyypillistä tässä harrastuksessa että aina on keskeneräisiä projekteja :)

SWR mittari on tulossa, edelleen odotan pöytärigiä ja kyseltyäni foorumeilta ja paikalliselta Lohjan kerholta päädyin Diamondin v2000 vertikaali ('tikku') antenniin jolla katan 70cm/2m/6m alueet. Lisäksi myöhemmin kesän aikana otan käyttöön toisen antennin (OCF), joka on 'epäsymmetrinen' lanka-antenni, jonka viritän puiden väliin ja jolla katan sitten nuo kauemmas kantavat aallonpituudet aina 10m-80m:iin.

Mutta edelleen, pari kuukautta lupien saannin ja useamman retro-laitteen jälkeen minun ainoa toimiva radio on se alle satasen kiinakapula :) Se on melkoisen turhauttavaa tässä alun innostuksessa :) Lisäksi asennusjutut eivät ole vahvinta aluettani ja nyt pitäisi onnistua jotenkin omakotitaloon asentaa antenninjalkoja, -putkia, - kiinnikkeitä. Huolehtia maadoituksesta, ukkossuojaukselta ja vaikka miltä. 

Opittavaa on vaikka kuinka paljon. Hyvä on se että radioamatööreissä tuntuu olevan sellainen henki että muita autetaan ja neuvotaan, joten ihan yksin ei ole tarvinnut pähkäillä. Kun en ole tiennyt, olen kysynyt ja vastauksista olen sitten saanut suuntaa eteenpäin. Lisäksi tänä päivänä internetissä löytyy vaikka kuinka paljon tietoa ihan suomeksikin. Ja englanninkielellä tietysti vielä monin verroin enemmän.

Mielenkiintoinen osa-alue on antennit, joita voi rakennella vaikka minkälaisia ja vaikka kuinka huvittavista materiaaleista. Yleinen reissuantenni tuntuu olevan 6m lasikuituinen onkivapa johon sitten teipataan kiinni kuparilanka antenniksi. Tämä sitten vireeseen radiolähettimen suhteen ja eikun 'workkimaan' joksi yhteyksien ottamista kutsutaan. Näin kuulemma onnistuu 'kusot' eli yhteydet muiden asemien kanssa vaikka Espanjan aurinkorannalta Miamiin, Sveitsiin ja Australiaan saman aamupäivän aikana. Minusta mahtava tuo on mahtava tarina, jonka kuulin kerholla ekalla tai toisella kerralla siellä käydessäni. Puhumattakaan siitä että pitää 'salamayhteyksiä' hyödyntäen meteoriitin jättämää ionisoitunutta jälkeä ilmakehässä, tai ottaa yhteyden heijastamalla radioliikenteen kuun pinnan kautta toiselle puolelle maapalloa. Nuo kuulostaa ihan tieteiskirjatarinoilta, mutta on ihan käytännössä tehtäviä asioita ja esim. tuo meteoriittijälkien hyödyntäminen ei edes vaadi mitään hurjan ihmeellistä. Kärsivällisyyttä ehkä eniten... :) 

Mahtava harrastus johon hurahtaa, ainakin omassa tapauksessani, aika täysillä. Ja tuon CW:nkin (morsetus) olen päättänyt opetella. Minua kiinnostaa siinä se että hyvinkin pienitehoisella ja edullisella lähettimellä voi saada todella kauas yhteyksiä. Ja maailmalla on kuulemma vielä paljon CW:n käyttäjiä, oletettavasti myös juuri sen tehokkuuden ansiosta. Mutta siihenkin on olemassa perinteisempiä 'pumppuja' tai sitten uudempia 'paddlejä' ja vaikka mitä... :)